Politiikka|Eduskuntavaalit
Ministeriöiden korkeimmat virkamiesjohtajat julkaisivat evästyksensä seuraavalle vaalikaudelle.
Suomi tarvitsee merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa ja korkeakoulutettuja, linjaavat ministeriöiden kansliapäälliköt maanantaina julkaistussa raportissa. Kuva: Lehtikuva
Robert Sundman HS
Suomi tarvitsee merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa ja korkeakoulutettuja, linjaavat ministeriöiden kansliapäälliköt maanantaina julkaistussa raportissa.
Kansliapäälliköiden yhteinen Mahdollisuudet Suomelle -raportti tiivistää johtavien virkamiesten näkemyksen seuraavan kahden vaalikauden tärkeimmistä kysymyksistä.
Vastaavanlainen kansliapäälliköiden näkemyksiä summaava raportti julkaistiin ennen edellisiä eduskuntavaaleja. Kansliapäälliköt ovat suomalaisten ministeriöiden korkeimpia virkamiesjohtajia.
KansliapäällikÖT kantavat huolta erityisesti Suomen julkisesta taloudesta, jota on heidän mukaansa ”vaikeaa tasapainottaa ilman talouskasvun vetoapua”.
Talouskasvua taas hyydyttää väestön ikääntyminen, joka johtaa heikkoon työvoiman saatavuuteen ja sote-palveluiden työvoimatarpeen jatkuvaan kasvuun.
Kansliapäälliköt esittävätkin, että Suomen olisi tavoiteltava johdonmukaisesti 80 prosentin työllisyysastetta. Virkamiesten näkemyksen mukaan tavoitteen saavuttaminen edellyttää myös ”vaikeita toimia” eli käytännössä etuusleikkauksia.
Kansliapäälliköt arvioivat, että väestön ikääntyessä palvelutarve kasvaa. Painetta tulisi vähentää kohdentamalla etuuksia ja palveluita niitä eniten tarvitsevalle.
Lisäksi virkamiesjohtajat arvioivat, että työperäisen maahanmuuton määrä tulisi kaksinkertaistaa nykyisestä.
”Kilpailemme työperäisistä maahanmuuttajista muiden maiden kanssa, joista monet ovat Suomea aktiivisempia tai lähtökohtaisesti houkuttelevampia. Ilman työperäisen maahanmuuton kasvua on vaikea saada työvoimaa riittämään, mikä heikentää talouskasvua ja julkistaloutta”, he kirjoittavat.
”Suomessa pula erityisesti korkeakoulutetuista työntekijöistä on OECD-maiden korkein.”
Korkeakoulutettujen määrälle kansliapäälliköt eivät aseta suoraa tavoitetta.
Raportissa kuitenkin kirjoitetaan, että Suomen olisi syytä tavoitella korkeaa osaamis-, koulutus ja sivistystasoa. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työllisyysaste on toisen asteen ja peruasteen varassa olevia selkeästi parempi.
”70 prosentin tasolla olisi mahdollisuus siirtyä OECD-maiden häntäpäästä lähelle kärkeä”, kansliapäälliköt pohtivat.
Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuus väestöstä on noin 40 prosenttia.
Kansliapäälliköt korostavat, että vihreään siirtymään liittyy valtava, maailmanlaajuinen investointitarve, jossa myös ”Suomella on vahvuuksia”.
Vihreää siirtymää on virkamiesten mukaan edistettävä vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa. Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä on kansliapäälliköiden mukaan ensiarvoisen tärkeää pitää kiinni.
”Ilmastopäästöjen vähentämisessä kustannustehokkaita ohjauskeinoja ovat tuotannon päästöjä hinnoittelevat välineet, kuten päästökauppa ja verot sekä lainsäädäntö”, he kirjoittavat.
Useat puolueet ovat pohtineet vaalien alla mahdollisuuksia leikata valtionhallinnosta.
Kansliapäälliköt näkevät, että Suomen julkinen hallinto on jo nykyisellään ”sangen tehokas”, mutta kustannusten kasvua tulisi pystyä hillitsemään. Erityisesti virkamiehet nostavat esiin sote-palvelujen kustannusten kasvun hillinnän ja hyvinvointialueiden talouden pysymisen rahoitusmallin puitteissa.
Samalla kansliapäälliköt kantavat kuitenkin huolta valtioneuvoston valmistelu- ja päätöksentekokyvykkyydestä.
”Peruslainsäädännöstä huolehtimista ja lainvalmistelutyön lisäresursointia on tarpeen priorisoida”, he kirjoittavat.
