Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) kohtasi Ankarassa Turkin virkaveljensä Hulusi Akarin.
Kaikkonen laski vierailullaan myös seppeleen Turkin maallisen tasavallan perustajan Kemal Atatürkin mausoleumilla.
Kohtaaminen edisti Kaikkosen arvion mukaan Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia Turkissa.
– Tarkkaa aikataulua Turkilla ei ole antaa. Enköhän niin rohkene sanoa, että ei tässä ainakaan takapakkia menty odotusten suhteen, Kaikkonen kertoo.
Iltalehti kysyi ministeriltä, mihin hänen toiveikkuutensa perustuu.
– Maaliin varmaan on vielä matkaa jonkin verran, mutta totta kai tämmöiset vierailut ja keskustelut, joita tänään useamman tunnin kävimme, sinänsä varmasti vahvistavat keskinäistä yhteisymmärrystä ja ymmärrystä molempien alueiden näkökulmasta ja ongelmista ja vahvistavat keskinäistä luottamusta, Kaikkonen arvioi.
Aloite Turkilta
Puolustusministeri painottaa, että aloitteen tapaamisesta oli tehnyt Turkin Akari taannoisessa Naton puolustusministereiden kokouksessa.
Suomeen oli saapunut jopa kirjallinen vierailukutsu.
– Kyllä rohkenen sanoa, että saattoipa tämä vierailu hivenen edistää asiaamme, mutta varmaan jonkin verran kärsivällisyyttä meiltä vielä vaaditaan, ennen kuin tuo ratifiointi Turkissa on maalissa, Kaikkonen vastaa IL:n kysymykseen.
Läntiset diplomaattilähteet arvioivat Iltalehdelle, että Turkin parlamentti ei ratifioisi Suomen jäsenyyttä ennen kuin maassa on käyty keväällä parlamentti- ja presidentinvaalit.
Ennen Vilnaa
Nato on myös tästä syystä pantannut ensi kesänä pidettävän Vilnan huippukokouksen tarkkaa päivämäärää.
– Arvioisin, että Naton huippukokous pidetään heinäkuun puolivälin paikkeilla. Brysselissä lasketaan sitäkin, että Turkille jää vaalien jälkeen aikaa ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Vilnaan mennessä kaikki haluavat Suomen Naton täysjäseneksi. Muuten turkkilaisille suututaan eri maissa oikein kunnolla, diplomaatti luonnehtii tunnelmia Naton jäsenmaissa.
Kaikkonen kertoi Akarin pyytäneen Suomea sallimaan aseviennin Turkkiin.
– Puolustustarvikeviennissä Suomi käyttää jatkossakin tapauskohtaista harkintaa. Suomella ei ole kategorista asevientikieltoa Turkkiin. Jokainen hakemus käsitellään erikseen. Muutama vientihanke on saanut alkuvaiheen vihreää valoa ennakkolausunnon muodossa, Kaikkonen painotti tiedotustilaisuudessaan.
Asevienti ja kurdit
Suomi ei siis luovu tapauskohtaisesta harkinnasta, johon aiemman ratkaisukäytännön mukaisesti vaikuttanee jatkossakin se, aikooko Turkki käyttää suomalaisaseita laajamittaiseen sodankäyntiin Irakin ja Syyrian kurdeja vastaan.
Suomi on kouluttanut kurdijoukkoja terrorismin vastaisessa taistelussa, jossa kurdit ovat olleet läntisten demokratioiden liittolaisia Isisiä vastaan.
Turkki väittää kurdien olevan terroristeja.
– Suomi ottaa Turkin terrorismihuolet vakavasti. Suomi tuomitsee terrorismin kaikissa muodoissaan, Kaikkonen korosti.
Puolustusministerit keskustelivat Venäjän aloittamasta tuhoamissodasta.
Kaikkonen ei ole kovin toiveikas sodan loppumisen suhteen, vaikka turkkilaiset yrittävät toimia rauhanvälittäjinä.
– Turkki on ollut useammassa kohdassa välittäjän roolissa. Turkki pyrkii siihen, että voitaisiin saada tulitauko aikaiseksi jollain aikavälillä, Kaikkonen pohti.
Suomen linjana on jatkaa Ukrainan aseistamista, koska Venäjä ei osoita perääntymisen merkkejä.
– On tärkeää, että jatkamme Ukrainan tukemista, kun se taistelee itsenäisyydestään ja vapaudestaan, Kaikkonen tähdensi Ankarassa.
