Kysyimme kahden suuren vaalipiirin kansanedustajilta, pitäisikö vartijoiden voimankäyttökoulutuksen kestoa pidentää nykyisestä minimistä.
Moni Helsingin ja Uudenmaan kansanedustaja on sitä mieltä, että vartijoiden nykyinen voimankäyttökoulutus on riittämätön.
Yle kysyi vaalipiirien kansanedustajilta, pitäisikö vartijoiden voimankäyttökoulutuksen kestoa pidentää nykyisestä minimistä, joka on 4,5 tuntia.
Lisää: Voimankäyttöä harjoitellaan 300 tuntia turvallisuusalan perustutkinnossa, mutta vartijakurssilla vain 4,5 tuntia
Helsingin vaalipiirin 22 kansanedustajasta kyselyyn vastasi kaksitoista. Uudenmaan 36 edustajasta kyselyyn vastasi yhdeksäntoista.
Vastanneet edustajat Uudellamaalla ovat täysin yksimielisiä siitä, että voimankäytön koulutuksen kestoa tulisi pidentää.
Monet perustelevat vastaustaan niin, että vartijoiden koulutus ei vastaa työssä vaadittavaa vastuuta.
– Turvallisuusalan perustutkintoon, jonka suorittanut voi toimia muun muassa vartijana, kuuluu voimankäytön koulutusta 300 tuntia. Vartijakurssilla (eli niin sanottu korttikurssi) voimankäyttöopetukseksi riittää lain mukaan 4,5 tuntia. Nämä erot ovat liian suuria, sanoo kokoomuksen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen Uudenmaan vaalipiiristä.
Keto-Huovisen mukaan on reagoitava alan työntekijöiden viestiin siitä, että voimankäyttökoulutus ei ole riittävää. Hän näkee riittämättömän koulutuksen riskinä työntekijöille sekä asiakkaille. Myös soveltuvuustestejä olisi mietittävä.
Vasemmistoliiton Helsingin vaalipiirin kansanedustaja Veronika Honkasalo on samoilla linjoilla. Hän toivoo, että sisäministeri puuttuu ongelmaan.
– Laiminlyönnit yksityisellä vartiointialalla ovat tuoneet esille lukuisia ongelmia, joista minimikoulutuksen kesto on ehdottomasti yksi. Vartijan peruskoulutus on liian lyhyt, kun huomioidaan heidän käyttämä valta julkisessa tilassa. Asetus koulutuksesta on sisäministeriön vastuulla, ja toivon, että sisäministeri puuttuu tähän, Honkasalo sanoo.
RKP:n kansanedustaja Eva Biaudet Helsingin vaalipiiristä näkee ratkaisuksi vartijoiden toimivaltuuksien rajoittamisen ja poliisin voimavarojen nostamisen.
– Vartijoiden koulutusta tulee lisätä ja edellytyksiä arvioitava myös soveltuvuuskokein. Lisäksi olisi karsittava toimivaltuuksia jo ensi tilassa. Poliisin voimavaroja olisi nostettava siten, että yleinen turvallisuuskokemus parantuisi poliisin katunäkyvyyden lisäämisellä siellä, missä tarvetta arvioidaan olevan.
SDP:n Maria Guzenina: ”4,5 tuntia on naurettavan lyhyt aika”
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne Helsingistä painottaa soveltuvuuden merkitystä.
– Olen saanut voimankäyttökoulutusta sekä vartijana että Puolustusvoimissa. 4,5 tuntia on varsin ohut kosketus voimankäyttötekniikkaa ja psykologiaa yhdistävään osaamiseen. Voimankäytön tarve ja luonne vaihtelevat eri vartiointitehtävissä toki merkittävästi, ja olennaista on, että vaativimmissa töissä koulutus vastaa vastuuta. Kyse ei toki ole vain koulutuksesta, vaan myös soveltuvuudesta ylipäänsä, Harjanne vastaa.
SDP:n Uudenmaan kansanedustaja Maria Guzenina pitää 4,5 tunnin koulutusta riittämättömänä aikana vastuun ja velvollisuuksien ymmärtämiseksi.
– Tuo 4,5 tuntia on aivan naurettavan lyhyt aika saada perusteellinen koulutus voiman käyttämisestä, puhumattakaan ymmärryksestä voimankäyttöön liittyvistä vastuista ja velvollisuuksista.
Vain yksi kyselyyn vastannut kansanedustaja vastasi poikkeavasti. Hiljattain perussuomalaisiin liittynyt Helsingin vaalipiirin kansanedustaja Wille Rydman vastasi kysymykseen, ettei osaa sanoa kantaansa. Hän ei perustellut vastaustaan.
Ylen Uutispodcastissa keskusteltiin 11. tammikuuta turvallisuusalasta ja siitä, ovatko viime aikojen tapaukset yksittäisiä vai oire laajemmasta ongelmasta. Jaksossa oli vieraana tutkija Jyri Paasonen:
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 31. tammikuuta kello 23:een asti.
