Koulut avaavat ovensa ympäri Suomea tämän ja ensi viikon aikana. Maskit ja karanteenit ovat pitkälti eilispäivää, mutta jotkin koronavuosien käytännöt pysyvät.
Koulut alkavat tämän ja ensi viikon aikana ympäri Suomea. Uusia, koulutaipaleensa aloittavia ekaluokkalaisia on noin 57 000. Yläkoulun eli seitsemännen vuosiluokan aloittaa runsaat 62 000 oppilasta.
Koulu alkaa lähiopetuksessa ja normaalioloissa. Kaksi viime vuotta kului koronatilanteen vuorotellen sulkiessa ja avatessa oppilaitoksia. Koulujen väki kieppui etä- ja lähiopetuksen, poissaolojen ja karanteenien pyörityksessä.
– Koulun toimintaan liittyvät yhteisöllisyyttä kehittävät asiat kuten yhdessä tekeminen sekä tapahtumat ja retket saavat jatkua nyt normaalisti. Saamme olla tästä iloisia, sanoo Leena Liusvaara, Helsingin Ressun peruskoulun rehtori.
Liusvaara uskoo, että normaaliin päiväjärjestykseen palaamisesta nauttii koko koulu, henkilökunnasta oppilaisiin ja vanhempiin.
Muutama asia jää kuitenkin muistuttamaan koronavuosista: hygieniavarotoimet, kuten käsien peseminen ja desinfiointi, jatkuvat. Koronavirus ei ole hävinnyt mihinkään. Tällä hetkellä Suomessa yleisimpänä ovat herkästi tarttuvat omikronmuunnokset.
– Koronavuosina huomasimme, että kun käsiä pestään järjestelmällisesti, niin myös esimerkiksi vatsatauteja esiintyi vähemmän, Liusvaara kertoo.
Tartuntoja yritetään siis välttää. Vähänkin kipeän oloisen koululaisen pitäisi jäädä herkästi kotiin potemaan tautia.
THL:n suosituksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan tautia pitäisi sairastaa perheen ulkopuolisia ihmisiä näkemättä vähintään viiden päivän ajan oireiden alkamisesta. Takaisin muiden ihmisten ja koulukavereiden pariin kannattaa palata vasta sitten, kun kuume on ollut poissa ja muut oireet vähentyneet ainakin kahden vuorokauden ajan.
– Nämä ovat yhteisölle paljon pienempiä murheita verrattuna siihen, että isompi osa sairastuu, Liusvaara sanoo.
Maskeja ei enää koulussa tarvitse käyttää, jollei oppilas itse halua.
Lasten rokotesuositukset toistaiseksi ennallaan
Tällä hetkellä Suomen aikuisväestöstä suurin osa on rokotettu koronavirusta vastaan vähintään kahdesti, moni kolmesti.
– Lapsetkin on nyt laajalti rokotettu ja tämä suojaa vakavalta taudilta, kertoo Anniina Virkku, asiantuntijalääkäri THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä.
Lapsille vallassa oleva THL:n suositus sisältää kaksi annosta kaikille 12–17-vuotiaille sekä niille 5–11-vuotiaille, jotka kuuluvat riskiryhmään. Koronarokotuksen kuitenkin saa halutessaan kuka tahansa yli 5-vuotias.
Tilastojen mukaan 5–11-vuotiaista noin 25 prosenttia on saanut yhden rokotteen ja noin 14 prosenttia kaksi rokotetta. 12–17-vuotiaista noin 77 prosenttia on saanut yhden rokoteannoksen, 71 prosenttia kaksi ja 3,9 prosenttia kolme.
THL:n Virkun mukaan tilanteen kehittymistä seurataan jatkuvasti tautitilannetta ja vallalla olevaa varianttia arvioimalla. Tällä hetkellä on käynnissä lasten rokotussuosituksen arviointi Kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän eli KRARin toimesta. Virkku ei osaa vielä arvioida, milloin mahdollisista uusista suosituksista ilmoitetaan.
– On tärkeää muistaa, että nykyiset rokotteet antavat erinomaisen suojan vakavaa tautia vastaan, vaikka lievien tartuntojen estämisessä ne eivät ole niin hyviä.
Moni lapsikin on jo ehtinyt sairastaa koronan. Tällä hetkellä THL suosittelee alle 18-vuotiaille yhtä rokoteannosta 4–6 kuukautta koronan sairastamisen jälkeen.
– Sairastamisen jälkeen on hyvä pitää taukoa ennen rokotetta, koska rokotekivut, kuten pistospaikan kipu, voivat olla voimakkaampia, jos elimistö kohtaa rokotteen heti taudista saadun immuniteetin jälkeen, Virkku selittää.
Lisäksi rokotteen suojateho on parempi, jos taudin sairastamisen jälkeen odottaa suosituksen pituisen ajan.
Jos lapsi sairastuu yhden koronarokoteannoksen saatuaan koronaan, ei hän tarvitse enää toista koronarokoteannosta, jollei kuulu riskiryhmään. THL:n Virkun mukaan lapsen sairastaman koronataudin voi ajatella ikään kuin yhtenä koronarokoteannoksena.
Lapsi saa koronarokotuksen kunnan järjestelemällä tavalla
Koronarokotukset ovat kuntien vastuulla, eli koululaiset saavat koronarokotteet asuinpaikastaan riippuvalla järjestelyllä.
Esimerkiksi Helsingin kouluterveydenhuollosta vastataan, että mahdollisia rokotuksia suunnitellaan ja niiden toteutuksesta tiedotetaan lisää myöhemmin. Tällä hetkellä helsinkiläislapset ja -nuoret hakevat rokotteensa neuvolasta, perhekeskuksesta tai rokotuspisteestä iästä riippuen (siirryt toiseen palveluun).
Rokotusta hankkiessa kannattaa huomioida, että alle 12-vuotiaat lapset tarvitsevat siihen huoltajien luvan.
– 12–17-vuotiaille annetaan samoja rokotteita kuin aikuisillekin. Lisäksi proteiiniin perustuva Novavax-rokote sai hiljattain myyntiluvan tälle ikäluokalle, Virkku kertoo.
5–11-vuotiaille on oma, vain tälle ikäryhmälle annettava mRNA-rokote, jossa on vähemmän vaikuttavaa ainetta kuin vanhemmille annettavassa rokotteessa.
Nyt kierrossa ovat niin kutsutusti “ensimmäisen sukupolven” rokotteet. Rokotevalmistajat päivittävät tällä hetkellä rokotteitaan uusien varianttien mukaan. Uusimmat päivitetyt rokotteet ovat tällä hetkellä Euroopan lääkevirasto EMA:n arvioitavana.
Altistumisia ei juuri nykyään seurata. THL:n viimeisimmän ohjeen mukaan koronapositiivisen kanssa esimerkiksi samassa luokkahuoneessa olleiden pitää tarkastella oireitaan ja jäädä kotiin, jos koronaan viittaavia oireita ilmenee.
Koronaepäilyksen voi vahvistaa testillä joko terveyskeskuksessa tai kotitestillä. Positiivisen kotitestin jälkeen THL suosittelee eristäytymistä kodin ulkopuolisista ihmisistä ainakin viideksi päiväksi.
Voit keskustella aiheesta 13.8. kello 23:een saakka.
Katso koulujen alun tunnelmia tältä viikolta:
