Energian hinta on noussut myös Suomessa, vaikka Suomi ei ole tässä suhteessa Euroopan pahimmasta päästä.
Gazpromin kaasutoimitusten ehtyminen on herättänyt laajaa huolta Euroopassa. Kuva: Maksim Konstantinov/Zuma
Sami Noponen
Energiakustannusten jyrkkä nousu Ukrainan sodan myötä on nyt huolenaiheena koko Euroopassa.
Aiemmin Nordean globaalina päästrategina työskennellyt ekonomisti Andreas Steno Larsen kertoo julkistaneensa Twitterissä "pelottavimman kaavion", jonka on tehnyt tänä vuonna.
Kaaviosta ilmenee selvästi, kuinka useissa Euroopan maissa energian suhteellinen osuus bruttokansantuotteesta on tänä vuonna moninkertaistumassa vuoteen 2020 verrattuna.
Tämä koskee myös Euroopan talousveturia Saksaa, joka on rakentanut energiahuoltonsa pitkälti venäläisen kaasun varaan. Nyt kaasuyhtiö Gazprom on kääntänyt kaasuhanojaan kiinni.
Myös Suomessa energiakustannusten osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut, vaikka Suomi ei ole vertailussa tässä suhteessa pahimmasta päästä.
Energiakustannusten nousu on näkynyt Euroopan kuluttajahintainflaatiossa. Vuosi-inflaatio ylsi euroalueella elokuussa kaikkien aikojen ennätykseen eli 9,1 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 3,0 prosenttia.
Eri puolilla Eurooppaa hallitukset ovat esitelleet tukipaketteja auttaakseen yrityksiä ja kansalaisia selviytymään nousevien energiakustannusten keskellä.
Saksan hallitus julkisti syyskuun alussa uuden energiatukipaketin, jonka kokonaissumma nousee 65 miljardiin euroon. Yritysten lisäksi myös esimerkiksi eläkeläisiä ja opiskelijoita tuetaan kertaerillä.
Aikaisempien tänä vuonna julkistetun kahden tukipaketin kanssa Saksan energiatuen määrä yltää jo 95 miljardiin euroon.
