Eläkemaksuissa piilee aiempaa kovempi korotuspaine. Asia käy ilmi tällä viikolla Työeläkepäivillä esitellyistä päivitetyistä laskelmista. Eläkemaksuja jouduttaisiin uuden arvion perusteella nostamaan pitkällä aikavälillä 26,9 prosenttiin.
Lokakuussa työmarkkinajärjestöissä ja eläkealalla oli lähes juhlan paikka, kun Eläketurvakeskus julkaisi Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2022 -raportin.
Raportin johtopäätös oli, että perusskenaariossa eläkemaksut asettuvat viime vuosien 24,4 prosentista 2060-luvulla noin 26 prosentin pintaan. Verrattuna vuoden 2019 laskelmaan korotuspaineesta oli kadonnut hyvän sijoitustuoton myötä 3,8 prosenttiyksikköä.
Tämän viikon päivityksen perusteella tilanne kääntyi heikompaan suuntaan. Eläkemaksuja tulisi nostaa 26,9 prosenttiin 2080-luvulle tultaessa, mikäli maksut pyrittäisiin pitämään mahdollisimman pitkään 24,4 prosentin tasolla.
Taustalla heikot sijoitustuotot
Laskelman tehnyt Eläketurvakeskuksen ylimatemaatikko Kaarlo Reipas kertoo Iltalehdelle, että päivityksessä on otettu huomioon tämän vuoden kolmannen kvartaalin sijoitustuotot eli kaksi kuukautta pidemmälle menevät tuotot kuin lokakuun raportissa.
– Elo- ja syyskuun tuotot ovat olleet huonommat kuin mitä oletettiin, jolloin varoja on kolmannen kvartaalin lopussa vähemmän kuin siinä raportin laskelmassa. Sen seurauksena tulevaisuudessa tarvittava maksutaso on korkeampi, Reipas sanoo.
Maksutasoa voidaan havainnollistaa kahdella tavalla. Yksi tapa on katsoa, miten korkealla maksujen tulisi olla, jos mentäisiin tasaisella eläkemaksulla. Niin sanotun kestävän vakiomaksun tulisi olla uuden laskelman mukaan 25,5 prosenttia eli noin 0,3 prosenttiyksikköä aiemmin arvioitua korkeammalla.
Toinen tapa on katsoa, millaisella aikavälillä maksua tulisi nykyisestä 24,4 prosentin tavoitetasosta alkaa nostaa, jotta eläkejärjestelmä pysyy kestävällä pohjalla. Tällöin maksupaine on vuosikymmenien päästä korkeampi ja nousisi uudessa laskelmassa 26,9 prosenttiin 2080-luvulle tultaessa.
Sijoitustuotoilla suuri vaikutus
Eläketurvakeskuksen Reipas huomauttaa, että jo aikaisemmassa raportissa todettiin sijoitustuottojen merkityksen kasvaneen. Sen myötä tuotoissa tapahtuvat muutokset heiluttavat nopeastikin arvioita eläkemaksujen kestävästä tasosta.
– Pointtini Työeläkepäivässä oli hahmottaa, miten pienet muutokset heittelevät sitä. Toki teknisesti olisi mahdollista tehdä joka kuukausi sama laskelma ja tulokset heittelisivät sinne tänne, Reipas sanoo.
Syyskuun lopussa eläkejärjestelmässä oli varoja 237 miljardin euron edestä. Sijoitusvarallisuus on sukeltanut tämän vuoden aikana. Tammi-kesäkuun aikana eläkevaroista suli 16 miljardia euroa ja vuoden kolmannen kvartaalin myötä vielä kaksi miljardia euroa lisää.
