Elokuva-arvostelu | Abdirahman Bilen ensimmäinen pääosarooli kantaa kotimaista Hyväveli-elokuvaa

Päähenkilö erottuu edukseen Sami Laitisen sekavasta rikoselokuvasta.

Jännitys

Hyväveli, ohjaus Sami Laitinen. 110 min. K12. ★★

Mies putoaa parvekkeelta. Tai ehkä hänet pudotetaan. Toisen onnettomuus on kuitenkin toisen mahdollisuus kotimaisessa jännitysdraamassa Hyväveli.

Elokuvan päähenkilö, poliisi Loyan Geesi (Abdirahman Bile) aloittaa työt uudessa yksikössä. Hän kertoo välittömästi pomolleen (Sampo Sarkola) halustaan siirtyä rikospuolelle. Pyyntö kuitenkin ohitetaan, ja Geesi saa jäädä univormu päällä partioimaan Helsingin Pihlajamäkeen, lapsuudenkulmilleen.

Lapsuus nousee esille toisellakin tapaa. Geesi ajaa vankilan porteille hakemaan ystäväänsä Rage Warsamea (Kamaludin Ahmed Abdulla), jonka kanssa on varttunut. Warsame on todettu syyttömäksi rikokseen, josta hän on ehtinyt istua jo vuosia. Nyt ex-vanki aikoo odottaa tulossa olevat korvaukset ja lähteä Somalian rannoille.

Molemmat hahmot ovat uuden alun edessä. Loyanille parvekkeelta pudonnut mies tarjoaa näytön paikan uraa ajatellen.

Loyanin hahmo kantaa koko elokuvaa, mikä osoittautuu kokonaisuuden onneksi. Hahmo rikkoo poliisisarjojen ja rikoselokuvien kyttäkuvaa ensimmäisestä kohtauksesta alkaen: Tummaihoinen mies suljetaan poliisilaitoksen selliin. Tällä lukee selässään kuitenkin ”poliisi”, sillä kyse on uusien kollegoiden jäynästä.

Hahmon tuoreus liittyy kuitenkin enemmän muihin piirteisiin. Loyan tuntee ylpeyttä kodistaan ja ikävöi ulkomailla olevaa puolisoaan. Hänellä on kunnianhimoa mutta ei teräviä kyynärpäitä. Empatiaa mieheltä löytyy viaksi asti. Kun poliisihahmot on totuttu näkemään kipuilevina sankareina, tavoitteellinen ja kiltti puurtaja näyttäytyy virkistävänä poikkeuksena.

Loyanin vetovoimasta iso kiitos kuuluu ensimmäistä pääosarooliaan näyttelevälle Abdirahman Bilelle. Hänellä ei ole vaikeuksia pitää katsojan huomiota ja sympatiaa puolellaan.

Tyypillisemmät poliisikuvaukset löytyvät sivuhahmojen piiristä. Kokeneissa rikosetsivissä ja muissa kollegoissa (mm. Kari-Pekka Toivonen, Tommi Korpela) tuntuu piilevän pimeyttä tai vähintään tylyä äijäilyä.

Loyanin paria Johanna Jakobsonia näyttelee Heli Sutela. Hänen hahmostaan löytyy tuskaa molempien edestä.

Elokuva on ohjaaja Sami Laitisen toinen pitkä teos. Hänen ensimmäisensä, nuortenelokuva Muutoksii (2014), käsitteli rasismia ja ystävyyttä herttoniemeläisten nuorten näkökulmasta.

Hyväveli-elokuvassa on samoja elementtejä, mutta teemat hautautuvat sekavan rikosjuonen alle. Juoni sisältää järjestäytynyttä rikollisuutta, petoksia, vaikeita lähisuhteita, korruptiota, syrjintää, vaikeita lapsuusmuistoja ja huumeita. Kokonaisuus meinaa ratketa saumoistaan, eikä paikkaamisen tarvittavaa punaista lankaa löydy enää mistään.

On epäselvää, mistä toimintaa ajava esine on kotoisin, miksi Johanna hakeutuu ex-kumppaninsa seuraan tai mistä oikeastaan on kysymys. Hähmäisin osuus on Loyanin ystävystyminen ammattirikollisen (Riku Kemppinen) kanssa. Toiminnan motiivit jäävät usein epämääräisiksi, eikä kerronnan rytmi auta olennaisen siivilöimisessä.

Juonikuvio tekee kuitenkin kauniin kaaren loppukohtauksen ja alkuasetelman välille. Kun alussa tarjolla oli uusia mahdollisuuksia, lopussa punnitaan, kenellä niitä on enää jäljellä.

Käsikirjoitus Sami Laitinen ja Jaana Salminen. Tuottaja Klaus Heydemann. Pääosissa Abdirahman Bile, Kamaludin Ahmed Abdulla, Heli Sutela, Riku Kemppinen.