Tänä vuonna valkokangaslevitykseen tulee noin 70 uutta kotimaista pitkää elokuvaa. Osa ensi-illoista odotti pandemiasulkujen vuoksi vuoroaan jopa kaksi vuotta.
Klaus Härön Rakkaani merikapteeni on syksyn harvinaisia menestyjiä. Elokuva on ylittänyt 100 000 katsojan rajan huolimatta siitä, että se on englanninkielinen. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Kalle Kinnunen STT
Elokuvavuosi 2022 on ollut kotimaiselle elokuvalle hieno laadullisesti ja kansainvälisesti. Alli Haapasalon Tytöt tytöt tytöt keräsi huippuarvosteluja, ja maailmanlaajuisessa levityksessä on nähty myös kauhuelokuvaa, Hanna Bergholmin Pahanhautoja ja Taneli Mustosen The Twin.
Katsojaluvut kotimaassa eivät kuitenkaan ilahduta tekijöitä tai tuottajia.
”Tämän hetken arvio vuoden elokuvakäynneistä Suomessa on 6,6 miljoonaa. Se on reilut 20 prosenttia jäljessä keskimääräisestä”, sanoo Filmikamarin Tero Koistinen.
Tammi-helmikuun sesonki menetettiin pandemian teatterisululle. Normaalivuosina 200 000 katsojan haamurajan yli on kuitenkin kirinyt kolmesta viiteen kotimaista elokuvaa. Nyt on mahdollista, ettei yksikään suomalaiselokuva ylitä rajaa kalenterivuoden aikana. Ennen koronaa niin kävi viimeksi 1997.
Rajaan voisi yltää Mika Kaurismäen ohjaama Mielensäpahoittaja Eskorttia etsimässä, joka sai ensi-iltansa syyskuun alussa ja on vuoden suosituin kotimainen 184 000 katsojallaan. Luku tosin on vain puolet Ilosia aikoja, Mielensäpahoittajan katsojamäärästä 2018. Ensimmäinen Mielensäpahoittaja (2014) sai 500 000 katsojaa.
Jalkapallon MM-kisoilla on vaikutuksensa, mutta viime viikonloppuna elokuvateattereissa käytiin peräti 40 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan ennen koronaa. STT kysyi useilta elokuva-ammattilaisilta, mitä he epäilevät syyksi katoon. Keskeinen selitys on koti- ja ulkomaisten jättihittien puute.
Jos elokuviin koronasulkujen jälkeen kohdistui patoutunutta kysyntää, se näkyi kesäkaudella. Top Gun: Maverick sai huikeat 432 000 katsojaa. Vetovoimaisimmat elokuvat voivat siis olla yhtä houkuttelevia kuin ennenkin.
Vuonna 2022 tehdään historiaa, kun valkokangaslevitykseen tulee noin 70 uutta kotimaista pitkää elokuvaa. Kyse ei ole trendistä vaan kertarysäyksestä. Osa ensi-illoista odotti pandemiasulkujen vuoksi vuoroaan jopa kaksi vuotta.
Syys-marraskuulle osui ennennäkemätön ulko- ja kotimaisten leffojen ensi-iltaputki. Viikon aikana saattoi olla yhdeksän ensi-iltaa. Tyypillinen määrä syyskaudella on 3–4 per viikko.
”Syksy on täynnä erilaisia ja valtavan hyviäkin elokuvia, mutta kun kotimaisia ensi-iltoja on viikon välein, ne saavat vähemmän tilaa kuin normaalisti”, sanoo elokuvatuottaja Riina Hyytiä.
Raskainta alalle on se, että nimenomaan suurempaa yleisöä tavoitelleet elokuvat tavoittavat merkittävästi oletettua vähemmän katsojia.
”Monien syksyn ensi-iltojen katsojaluvuista voidaan laskea, että levittäjä ja tuottaja eivät saa sijoittamiaan rahoja takaisin”, Hyytiä sanoo.
”Sillä on pitkä lamauttava vaikutus.”
Kummeli-elokuvalta Kontio ja Parmas vei neljä viikkoa saada kasaan sama katsojamäärä, joka ryntäsi koomikkoryhmän edelliseen leffaan ensi-iltaviikonloppuna.
Elokuussa ensi-iltaan tulleen Sihja-lastenelokuvan heikko menestys on yksi syy sille, miksi maineikas tuotantoyhtiö Tuffi hakeutui lokakuussa yrityssaneeraukseen.
Kauden menestyksiin lukeutuvat Supermarsu 2, Klaus Härön Rakkaani merikapteeni ja Kari Ketosen ohjaama Häät ennen hautajaisia. Härön draama on ylittänyt 100 000 katsojan rajan huolimatta siitä, että se on englanninkielinen.
Yhdeksi syyksi kadolle on väitetty suoratoistopalvelujen suosiota. Teoriaa ei suoraan tue tosiasia, että syksyllä 2021 elokuvateatterien kävijämäärät nousivat lähes normaalille tasolle – kunnes koronasulku alkoi joulukuussa.
”Elokuvateatterit kilpailevat kaiken ajanvietteen kanssa, eivät vain suoratoiston”, Koistinen sanoo.
Elokuva-alalla on katkeruutta teatterien sulkemisesta pandemia-aikaan muun muassa ravintoloiden saadessa jatkaa liiketoimintaansa. Kun tapa katkeaa, paluu elokuvien pariin voi edellyttää voimakasta houkutinta.
Lippujen hinnalla ei yleisön paluuta ole tuettu. Finnkino on nostanut lippujensa hintaa sekä kieltänyt omien eväiden nauttimisen saleissaan.
Aika joulusta helmikuun lopulle on Suomessa vuoden tärkein sesonki elokuvateattereille. Kauden ykköselokuvaksi povataan Avatar: The Way of the Wateria. Se on jatko-osa vuoden 2009 Avatarille, joka rikkoi aikanaan ennätyksiä ja avasi tietä 3D-leffojen buumille.
Yli kolmituntisen Avatar-jatkon on povattu myyvän jopa 250 000 lippua vielä ennen vuodenvaihdetta. Sen ennakkomyynnin on huhuttu olevan Top Gun: Maverickin tasolla.
Kotimaisia ensi-iltoja ennen uuttavuotta ovat Napapiirin sankarit 4 ja koko perheen Kiljuset!.
Suomalaisen elokuvan kansainvälinen menestysparaati jatkuu keväällä 2023, kun Jalmari Helanderin ohjaama Sisu saa laajan levityksen muun muassa Yhdysvalloissa. Lapin sotaan sijoittuvan toimintafantasian odotetaan kiinnostavan laajasti myös Suomessa.
Tammikuun ensi-illoista toiveita kohdistuu myös esimerkiksi Pamela Tolan uuteen draamakomediaan Järjettömän paska idea. Tolan edellinen ohjaus Teräsleidit sai 247 000 katsojaa. Se tuli ensi-iltaan vuoden 2020 alussa ennen koronasulkua.
Oikaisu 29.11. kello 17.42: Artikkelissa väitettiin aiemmin, että virke ”Kummeli-elokuvalta Kontio ja Parmas vei neljä viikkoa saada kasaan sama katsojamäärä, joka ryntäsi koomikkoryhmän edelliseen leffaan ensi-iltaviikonloppuna” olisi Riina Hyytiän sitaatti. Se ei ole Hyytiän sitaatti vaan toimittajan kirjoittama kohta.
