Energia | Arvio: Sähkötuet maksavat yhteensä 680 miljoonaa euroa Suomelle

Lähes puolella miljoonalla suomalaisella sähkömenot haukkaavat yli 10 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Ilman tukia ryhmän koko kasvaisi selvästi yli miljoonaan.

Sähkötuet maksavat Suomelle yhteensä noin 680 miljoonaa euroa, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Datahuone-yksikkö raportissaan.

Suomessa on käytössä neljä eri tukimuotoa sähkölaskuihin: arvolisäveron tilapäinen alennus, sähkövähennys, Kelan sähkötuki sekä kertakorvauksena suurista sähkölaskusta maksettava tukimuoto.

Lue lisää: Sähkö­laskuihin saa tukea neljällä eri tavalla – HS listaa, miten niitä voi saada

Neljästä eri tukimuodosta suurin on uusin muoto eli sähkölaskusta kertakorvauksena saatava tuki. Sen osuus on 680 miljoonan euron kokonaisuudesta hieman yli puolet. Datahuone arvioi, että kyseisen tuen kustannus on keskimäärin 90 miljoonaa euroa kuukaudelta.

”Tukien kokonaiskustannus on hieman pienempi kuin on aiemmin arvioitu, koska sähkön hinta on jäämässä pelättyä alemmaksi. Lisäksi tukien määrää pienentää suomalaisten kotitalouksien sähkönsäästö”, sanoo Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori Lassi Ahlvik tiedotteessa.

Noin 1,06 miljoonalla suomalaisella on vaikeuksia maksaa sähkömenojaan. Heillä sähkömenot ovat yli 10 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Tukien ja yhteiskunnan turvaverkojen, kuten toimeentulotuen, avulla joukon määrä laskee 496 000 henkeen.

Suuria vaikeuksia selviytyä sähkömenoista olisi noin neljällä prosentilla suomalaisista. Näillä ihmisillä sähkömenot haukkaavat yli neljänneksen tuloista. Tukien ja turvaverkkojen jälkeen joukko kutistuu 79 000 henkilöön.

”Tukitoimiin liittyvä omavastuu kohdentaa tukia asuntokunnille, joiden euromääräinen sähkölasku on suuri. Tukitoimet eivät kuitenkaan kohdistu erityisen hyvin pienituloisille asuntokunnille, joiden sähkömenot suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ovat suuret, mutta euromääräinen lasku jää pieneksi. Mahdollisia tulevia tukitarpeita varten olisi tarpeellista kehittää malleja, joissa tukien kohdentamiseen voitaisiin hyödyntää tuloja ja muita kotitalouksien taustatietoja”, Ahlvik sanoo.