Suomessa energiantuottajien etujärjestö epäilee komission arviota lähes 120 miljardin euron tuloista, jotka saataisiin yhtiöiden tuottoja leikkaamalla.
EU:n energiakomissaari Kadri Simson osallistui perjantaina energiaministereiden kokoukseen, jonka tarkoituksena oli saada poliittinen sopu energiaan liittyvistä kriisitoimista. Kuva: John Thys / AFP
Teija Sutinen HS
Bryssel
EU:n energiaministerit ovat päässeet poliittiseen sopuun kriisitoimista, joilla EU pyrkii vastaamaan energian hintojen nousuun ja EU-kansalaisten ahdinkoon suurten energialaskujen takia.
Ministerit nuijivat perjantaiaamuna alkaneessa kokouksessaan periaatesovun siitä, että jäsenmaat säästävät sähköä ja lisäksi verottavat tuottoja, joita sähköntuottajille tulee hintojen kivuttua korkeuksiin.
Lisäksi EU-maat alkavat verottaa fossiilista energiaa eli raakaöljyä, hiiltä ja maakaasua tuottavien ja jalostavien yritysten tuottoja.
Kokous jatkuu edelleen. Ministerit keskustelevat myös Nord Stream -kaasuputkien epäillystä sabotaasista.
Kriisitoimiasetus ei mene normaalille lakikierrokselle EU-parlamenttiin, vaan se runtattiin läpi hätäasetuksena – päällä oleva energiakriisi täyttää kriteerit. Kaikki toimet ovat lisäksi määräaikaisia.
Kriisitoimet tulevat voimaan heti sen jälkeen, kun ne on ensi viikolla julkaistu EU:n virallisessa lehdessä.
Mutta kriisitoimet eivät tähän pääty, vaan komission tuutista on tulossa niitä lisää lähiaikoina.
Energiaministerit keskustelevat kokouksessaan myös eri malleista maakaasun hintakaton toteuttamiseksi. Viisitoista jäsenmaata on kirjelmöinyt komissiolle ja vaatinut kattoa.
Energiakomissaari Kadri Simson sanoi torstaina, että EU on valmis esittelemään erillisen hintakaton energiantuotannossa käytettävälle kaasulle. EU:n pitäisi Simsonin mukaan neuvotella myös putkikaasun toimittajiensa kanssa hintojen alentamisesta, ja jos se ei onnistu, pyrkiä luomaan kaasulle hintakatto.
Komissio julkisti torstaina pohjapaperin, jossa lähinnä perustellaan, miksi kaikkea kaasunmyyntiä koskeva hintakatto olisi äärimmäisen vaikea rasti.
Katto vaikuttaisi komission mukaan myös EU:n maiden keskinäiseen kaasukauppaan ja voisi johtaa vakaviin häiriöihin kaasun tarjonnassa, koska sisäisen markkinan hintaerot poistuisivat. Nyt hintaero on taannut sen, että kaasua myydään sisämarkkinoilla sinne, missä siitä maksetaan eniten.
Lue lisää: Näitä viittä keinoa EU pohtii energian hinnannousun hillitsemiseksi – energiayhtiöiden voittoleikkuri ei olisi Suomessa helppo säätää
Perjantaina sovittu tuottoleikkuri on käytännössä sama kuin ylimääräisten voittojen windfall-vero, jollaisesta Suomen hallituskin on luvannut selvitystä. Sellainen on käytössä jo joissakin jäsenmaissa.
Nyt se tulee kaikille jäsenmaille EU:n päätöksenteon kautta, mutta suomalaisten sähköntuottajien etujärjestö Energiateollisuus epäilee syvästi, saadaanko mekanismi Suomessa pystyyn komission toiveen mukaisesti heti 1. joulukuuta.
Komissiosta ei tule sapluunaa, miten tuottoleikkuri laitetaan toimeen, vaan se on kansallisella vastuulla.
Tämänhetkisen tiedon mukaan tuottoleikkuri koskisi energialähteistä tuuli- ja aurinkovoimaa, säätöön kykenemätöntä vesivoimaa, biomassapolttoaineita, jätettä, ruskohiiltä, turvetta, ydinvoimaa ja öljytuotteita.
Näiden tuottajien tuotot rajattaisiin 180 euroon megawattitunnilta.
Sähkön säätövoima olisi esityksen ulkopuolella, eli säätövoiman tuottajiin leikkuri ei iskisi, vaikka ne välillä saisivat yli 180 euron tuottoa.
Näin siksi, että tuottajilla säilyisi kannustin tuotantoon. Säätövoimaa tarvitaan, koska sähköä ei pysty varastoimaan, vaan sitä pitää tuottaa verkkoon koko ajan kulutusta vastaava määrä.
EU-komissiosta on arvioitu, että jäsenmaat keräisivät leikkurin avulla sähköntuottajilta 117 miljardia euroa. Suomessa Energiateollisuus pitää sitä ”valtavana yliarviona” eri maiden windfall-verokokemusten pohjalta.
Ideana on, että rahat käytettäisiin kuluttajien tukemiseen. Siinäkin jäsenmailla on vapaat kädet. Euroopan maat ovat tukeneet kuluttajia ja yrityksiä energian hintojen nousun takia jo noin 500 miljardin euron edestä, mikä alkaa käydä raskaaksi valtioiden talouksille.
Lue lisää: Energiayhtiöiden voittojen leikkaus myötätuulessa EU:ssa – asiantuntijan mukaan kyseessä on käytännössä vero, vaikka sitä sanaa ei käytetä
Tuottoleikkuri ei vaikuta sähkön hintaan tukkumarkkinoilla eikä siihen hintaan, mitä kuluttajat maksavat.
Sen sijaan ministereiden sopima pakollinen sähkön säästö tähtää siihen, että kulutus vähenisi ja sitä kautta alentaisi sähkön kysyntää ja hintaa.
Jäsenmaat pyrkisivät 10 prosentin kulutuksen alentamiseen marraskuun alun ja vuoden 2023 maaliskuun lopun välisenä aikana. Vertailukohtana olisi viiden edellisen talven kokonaiskulutus.
Lisäksi jäsenmaat sitoutuisivat leikkaamaan viisi prosenttia sähkön kulutuksesta huippukulutuksen hetkinä.
Suomen energiateollisuus pitää kymmentä prosenttia erittäin vaikeana saavuttaa, mutta toisaalta korkeat hinnat ovat jo nyt alentaneet teollisuuden sähkönkulutusta.
Fossiilista energiaa tuottavien ja jalostavien yritysten tuotoille on tulossa vero, jota sitäkin nimitetään kaunistellen solidaarisuusmaksuksi.
Solidaarisuusmaksu koskisi yrityksiä, joiden liikevaihdosta yli 75 prosenttia tulee fossiilisista polttoaineista. Työ- ja elinkeinoministeriön tämänhetkisen arvion mukaan toimi ei kohdistuisi suomalaisiin yrityksiin.
