Suomen sähkönkäyttäjien toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen arvostelee Iltalehdessä Fortumia Meri-Porin kivihiilivoimalan seisottamisesta. Kuokkasen mielestä voimalaitoksen markkinoille tuleminen alentaisi sähkön hintaa Suomessa.
Fortumin Meri-Porin hiilivoimala kuvattuna vuonna 2007. Kuva: Heikki Westergård
Laura Kukkonen HS
Fortumin Meri-Porin kivihiilivoimalan asema Suomen energiajärjestelmässä nousi keskusteluun, kun Iltalehti kertoi yhtiön seisottavan voimalaitosta, vaikka sähkön hinnat ovat korkealla.
Voimalaitos ei ole ollut kaupallisessa käytössä vuosikausiin, vaan se on kuulunut vuodesta 2017 tehoreserviin. Viimeisin tehoreservikausi päättyi kesäkuun lopussa, jonka jälkeen laitos ei ole ollut toiminnassa.
Uusi kausi alkaa marraskuun alusta. Tehoreservikausien välissä on poikkeuksellisesti muutaman kuukauden katko tehoreservilainsäädännön muuttumisen vuoksi. Reservissä ei siis tällä hetkellä ole yhtäkään laitosta.
Fortumista kerrotaan HS:lle, että Meri-Porin laitosta ei sen nykytilassa voisi käyttää kaupallisessa laajuudessa. Se on mitoitettu lyhytaikaista ja hetkellistä tehoreservikäyttöä varten.
”Olemme tarjonneet voimalaitosta uuteen tehoreservijaksoon ja odotamme Energiavirastosta vastausta. Jos laitos otetaan uudelle kaudelle, laitoksessa täytyy tehdä mittavia huoltotöitä”, Fortumin generation-yksikön johtaja Simon-Erik Ollus sanoo.
Suomen sähkönkäyttäjät ry:n toimitusjohtaja Pasi Kuokkanen arvostelee Iltalehdessä Fortumia Meri-Porin seisottamisesta ja katsoo, että voimalaitoksen markkinoille tuleminen alentaisi sähkön hintaa Suomessa.
Energiaviraston markkinavalvonnan johtava asiantuntija Lasse Pollari taas toteaa yleisesti Iltalehdessä, että voimalaitoksen pitäminen poissa markkinoilta tilanteessa, jossa sen ajaminen on taloudellisesti kannattavaa, saattaa kertoa markkinamanipulaatiosta.
”Meri-Porilla ei ole ollut pitkään aikaan kaupallista järkeä toimia”, Ollus sanoo.
Ollus korostaa, että Suomi on ollut ajamassa hiilivoimaa alas jo pitkään ja Meri-Porin voimalaitos on ollut Suomen viimeinen hiililauhdelaitos. Ollus ei lähde arvioimaan, voisiko Meri-Porin käynnistäminen vaikuttaa sähkön hintoihin Suomessa.
”Voimalaitoksen resurssit ja hiili on mitoitettu niin, että laitos on tehoreservissä. Kaupallinen käyttö vaatisi erilaista ja isompaa investointia, mittavaa huoltoa ja lisää henkilöstöresursseja”, Ollus sanoo.
Iltalehden mukaan omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) on pyytänyt Fortumilta selvityksen asiasta.
”Keskustelemme ministerin ja omistajaohjauksen kanssa aiheesta”, Fortumin Ollus kertoo.
Tehoreservin tarkoitus on turvata sähkön toimitusvarmuus tilanteissa, joissa muuten ei pystytä kattamaan ennakoitua sähkön kulutusta. Tehoreservissä olevien laitosten käynnistämiseen tarvitaan kantaverkkoyhtiö Fingridin määräys.
Talvikaudella eli joulu–helmikuussa tehoreservilaitos pitää saada käyntiin 12 tunnin sisään. Muina aikoina käynnistämisen tulisi tapahtua kuukauden sisään.
Energiaviraston asiantuntijan Henri Hämäläisen mukaan tehoreservissä on yleisesti ollut sellaisia laitoksia, jotka muuten olisi purettu tai niiden käyttö lopetettu. Tehoreservin ajatuksena on pohjimmiltaan se, että muuten kannattamattomia laitoksia pidetään varalla hätätilannetta varten.
”Tähänkin mennessä lähes kaikki tehoreserviin tarjotut voimalaitokset, joita ei ole valittu, on joko purettu tai poistettu käytöstä”, Hämäläinen kertoo.
Energiaviraston tehoreservin tarjouskilpailu päättyi heinäkuun lopussa ja tarjouksia käydään läpi parasta aikaa. Uusi tehoreservikausi alkaisi marraskuussa 2022 ja päättyisi lokakuun lopussa 2023.
Tehoreserviin hankittu kapasiteetti ei osallistu normaalisti sähkömarkkinoille. Energiaviraston mukaan tehoreservi ”otetaan käyttöön tasapainottamaan sähkön kysyntä ja tarjonta vasta siinä vaiheessa, kun kaikki markkinaehtoisesti tarjotut resurssit on jo otettu käyttöön”.
