Öljyn hintakatto koskisi EU:n ulkopuolisiin maihin vietävää venäläisöljyä. Henkilöpakotteita tulee muun muassa ”kansanäänestysten” järjestäjille.
Pakotteet vaativat EU-jäsenmaiden yksimielisyyden, joten öljyn hintakatto ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu. Brysselissä järjestettiin viikonloppuna mielenosoituksia, joissa vastustettiin nousevia hintoja. Kuva: Valeria Mongelli / ZUMA
Teija Sutinen HS
Bryssel
Euroopan unioni aikoo kiristää Venäjää kohtaan asetettavia talouspakotteita. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja EU:n ulkopolitiikan johtaja Josep Borrel esittelivät pakotepaketin päälinjat keskiviikkona.
Komissio esittää jäsenmaille, että ne asettaisivat hintakaton venäläiselle öljylle.
Uusi, kahdeksas pakotekierros johtuu Venäjän järjestämistä ”kansanäänestyksistä” valloittamillaan alueilla Itä- ja Etelä-Ukrainassa sekä aikeista liittää kyseiset Luhanskin, Donetskin, Hersonin ja Zaporižžjan alueet Venäjään.
EU on tuominnut äänestykset eikä tule von der Leyenin mukaan hyväksymään niiden tuloksia. Lisäksi niiden järjestämisestä vastanneet joutuvat hekin uusien pakotteiden kohteeksi.
Jäsenmaiden on hyväksyttävä uudet pakotteet yksimielisesti. Aiemmilla pakotekierroksilla yksimielisyyden löytäminen on ottanut aikaa.
Komission puheenjohtajan von der Leyenin mukaan EU laajentaa listaa tuotteista, joita ei voi tuoda Venäjältä eikä viedä Venäjälle. Vientikielloilla on tarkoitus iskeä erityisesti armeijan tarvitsemaan teknologiaan.
Tuontikiellot EU-alueelle vähentävät Venäjän tuloja noin seitsemän miljardia euroa.
EU kiristää myös jo olemassa olevien pakotteiden valvontaa. Pakotteiden kiertäjät joutuvat itse pakotelistalle, von der Leyen sanoi.
Komissio ehdottaa myös, että EU-kansalaiset eivät saisi istua venäläisten valtionyhtiöiden hallintoelimissä.
Ukraina vaati keskiviikkona EU:ta koventamaan pakotelinjaansa ja lisäämään sotilaallista apua Ukrainalle.
Verkkolehti Politicon tietojen mukaan öljyn hintakatto toimisi niin, että laivayhtiöt ja niiden vakuutusyhtiöt eivät saisi kuljettaa tai vakuuttaa tietyn hintarajan ylittävää, Venäjältä lähtevää öljylastia. Hintakatto olisi noin 30 prosenttia alle nykyisen öljyn hinnan ja vastaisi tasoa, jolla Venäjä myy öljyä Aasian markkinoille.
Kesän alussa EU-maat päättivät asettaa tuontikiellon meriteitse tuotavalle venäläiselle öljylle. Kielto astuu voimaan 5. joulukuuta, jolloin myös kolmansien maiden ostamaa öljyä koskevan hintakaton toivotaan olevan käyttövalmiina.
G7 -maiden valtiovarainministerit päättivät syyskuun alussa, että ne alkavat suunnitella, miten öljyn hintakatto saataisiin toteutettua. G7-maat haluavat raakaöljyn lisäksi rajoittaa myös öljytuotteiden kuljetusta, ellei niiden ostohinta jää alle yhdessä sovitun hintakaton.
G7-maihin kuuluvat Yhdysvallat, Kanada, Ranska, Saksa, Italia, Japani ja Britannia. Myös Euroopan unioni osallistuu kokouksiin.
Hintakatto ei ole vielä varma, ja erimielisyyksiä voi syntyä muistakin pakotteista, kun tarkemmat yksityiskohdat selviävät. Merenkulkumaat Kypros, Kreikka ja Malta ovat aiemmin vastustaneet öljyn hintakattoa, mutta Politicon tietojen mukaan niille on nyt lupailtu korvauksia sen aiheuttamista tappioista.
Samaan aikaan 15 jäsenmaata on vaatinut, että perjantaina koolla olevien EU:n energiaministereiden pitäisi asettaa katto kaasun hinnalle.
Katto koskisi kaikkea myytävää kaasua, ei yksin venäläiskaasua.
Kaasun tuottajamaat Tanska ja Hollanti ovat suhtautuneet hintakattoon torjuvasti, eikä myöskään Saksa ole viidentoista allekirjoittajamaan joukossa. Suomikaan ei kuulu joukkoon.
