Helenin uusilla hankkeilla korvataan Hanasaaren ja Salmisaaren hiilenpolton loppua.
Kivihiilenpoltto Salmisaaren voimalassa päättyy vuonna 2024, mutta alue säilyy energiantuotannossa. Kuva: Rio Gandara/HS
Marja Salomaa HS
Helsingin energiayhtiö Helen on saanut valmiiksi vuoteen 2025 ulottuvan listan uudesta tuotantokapasiteetista, joka korvaa poistuvaa fossiilista energiatuotantoa.
Uudet investoinnit tarvitaan, koska Hanasaaren hiilivoimala sulkeutuu ensi keväänä ja hiilenpoltto Salmisaaressa päättyy vuoden 2024 keväällä.
Poistuva sähköntuotantokapasiteetti on lähes 400 megawattia. Helenin ohjelmassa on 1 300 megawatin tuotantokapasiteetin hankinta pääasiassa tuuli-, ydin- ja aurinkovoimalla.
Kivihiileen perustuvaa lämmöntuotantoa poistuu yhteensä 720 megawattia. Helenin ohjelmassa on vuoteen 2025 mennessä saada käyttöön korvaavaa kapasiteettia 1 000 megawattia.
Lämmöntuotannossa keinot ovat moninaisia. Ajatuksena ei ole tarkastella vain yksittäisen laitoksen korvaajaa, vaan miettiä lämmön riittävyyttä kokonaisuutena.
Mitä nämä korvaavat investoinnit ja hankkeet voisivat lämmöntuotannossa olla?
Helenin työohjelmassa lämmöntuotantoon tulee lisää hukkalämpöä hyödyntäviä lämpöpumppuja, sähkökattiloita, energian varastointia ja kestävää bioenergiaa.
Sekä Salmisaaren että Hanasaaren energiakortteleihin on suunniteltu ja hankinta aloitettu 140 ja 100 megawatin sähkökattiloista. Lisäksi Salmisaaressa lämmöntuotanto jatkuu muuttamalla nykyinen hiililämpökattila pellettikäyttöiseksi.
Uusien sähkökattiloiden on määrä olla käytössä talvikaudella 2024–25. Helenin energia-alustasta ja tuotantoratkaisuista vastaava johtaja Timo Aaltonen arvioi, että pellettikäyttöinen kattila valmistuu saman lämmityskauden aikana.
Uusi lämmöntuotanto on yksi osa Helenin vuoteen 2025 ulottuvaa työohjelmaa. Toinen yhtä tärkeä osa on nykyistä älykkäämpi optimointitekniikka, jolla tuotettu lämpö saadaan riittämään pitemmälle.
Tähän mennessä Helsingin kaukolämpöverkkoon on vain tuupattu kuumaa 65–115 asteista menovettä sitä mukaa, kun sitä on tarvittu. Kiinteistöjen lämpöhuoneissa on määritetty, millä lämpötilalla kaukolämpöä jaetaan huoneistoihin. Yksittäiset kuluttajat taas ovat termostaateillaan päättäneet, millaista sisälämpötilaa he tavoittelevat.
Helen on yhteistyössä hollantilaisen teknologiayhtiön kanssa tekemässä kaukolämpöverkostaan digitaalista kaksosta eli mallinnusta, jonka avulla voidaan entistä selkeämmin nähdä, missä tilanteissa ja missä kohtaa kaukolämpöverkkoa on alueellisia pullonkauloja.
”Näihin pullonkauloihin kenties tarvitaan lämpövarastoja, kenties energiatehokkuusratkaisuja ja lämmönkulutuksen ohjausta”, Timo Aaltonen arvioi.
Tavoitteena on myös alentaa kaukolämpöverkon veden lämpötilaa pysyvästi. Lämpötilan lasku tuo energiasäästöjä, mutta se edellyttää, että kiinteistöjen eli myös taloyhtiöiden lämmönjakolaitteisiin tehtäisiin muutoksia.
Taloyhtiöille ja muille kiinteistöille muutos tuonee alennuksia lämmityslaskuissa.
Helenin lähivuosien työohjelma on yksi osa suurta energiamurrosta, johon Helsingin kaupungin energiayhtiö valmistautuu. Pitkän aikavälin suunnitelmissa on muun muassa meriveden lämmön hyödyntämistä Kruunuvuorenrannassa ja Salmisaaressa.
Salmisaaren voimala-alueelle on suunniteltu 17 kilometriä pitkä merivesitunneli, joka toisi Suomenlahdelta tasalämpöistä vettä voimalan lämpövarastoon. Laitoksen pumppujärjestelmä nostaisi noin 2-asteisen meriveden lämpötilaa kaukolämpön tarpeisiin. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi on vielä kesken.
