Pääkaupunkiseudulla energiaremontti voi maksaa itsensä takaisin puhtaasti myyntihinnan nousuna, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Muualla Suomessa talon omistajan kannattaa asua ja säästää energiaa joitakin vuosia ennen myyntiä.
Lämpöpumppujen suosio kasvoi kohisten viime vuonna. Helsingissä omakotitalon energiaremontti voi maksaa itsensä takaisin nopeastikin. Kuvassa poraaja Markku Martikainen porasi lämpökaivoa Mannerheimintiellä vuonna 2021. Kuva: Mika Ranta / HS
Laura Kukkonen HS
Maalämpöpumppu nostaa omakotitalon myyntihintaa noin 5,3 prosenttia, ilmenee tuoreesta Aalto-yliopiston tutkimuksesta.
Maalämpöön siirtyminen vaatii verraten ison, jopa kymmenientuhansien eurojen investoinnin, jonka kannattavuus riippuu talon sijainnista Suomessa.
Erityisesti Helsingissä talot ovat muuta maata kalliimpia. Pääkaupunkiseudulla talon myyntihinnan kasvu voikin kokonaan kattaa sijoituksen maalämpöpumppuun.
Muualla Suomessa investoinnin kääntyminen plussalle vaatii myyntihinnan nousun lisäksi useamman vuoden energiansäästön. Talo pitää siis omistaa pidempään, jotta maalämpöpumppu maksaa itsensä takaisin myyntitilanteessa.
”Jos omakotitalon omistaja pohtii energiaremontin tekemistä, totta kai siinä miettii, miten hyvin esimerkiksi 20 000 euron maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin”, kertoo tutkimuksen tekijä, Aalto-yliopiston vieraileva tutkija Jussi Vimpari.
”Vuositasolla energiakulut laskevat, mutta jos talo pitää syystä tai toisesta myydä aikaisemmin, on hyvä tietää, voiko saada sen investoinnin hinnan takaisin.”
Vimpari toimii tutkijana sivutoimisesti. Hän on perustanut yrityksen, joka tuottaa energiaremontteihin liittyvää dataa ja analytiikkaa esimerkiksi kiinteistönomistajille ja energiayhtiöille.
”
Viime vuonna maalämpöpumppuja myytiin Suomessa noin viidenneksen edellisvuotta enemmän.
Vimparin aiheesta kirjoittama, vertaisarvioitu tutkimusartikkeli on julkaistu Energy Efficiency -lehdessä. Tutkimuksessa Vimpari tarkasteli vuosina 1999–2018 tehtyjä talokauppoja ja vertasi hintoja sen mukaan, oliko talossa maalämpö vai jokin muu energiamuoto.
Myös esimerkiksi kaukolämpöä käyttävät taloyhtiöt voivat siirtyä maalämpöön, mutta tässä tutkimuksessa ei käsitelty kerrostaloja.
Vimparin vertailu on siis Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa ja energiakriisiä edeltävältä ajalta. Nyt talojen energiatehokkuudesta on tullut isompi myyntivaltti kuin aiemmin.
Lämpöpumppujen suosio onkin vain kasvanut. Viime vuonna maalämpöpumppuja myytiin Suomessa noin viidenneksen edellisvuotta enemmän, yhteensä 12 000 kappaletta. Maalämpö on niin suosittua, että projektien luvitus on jopa ruuhkautunut.
Maalämpöpumpun vaikutus talon myyntihinnan kehitykseen voi siis näinä aikoina olla isompikin kuin aiemmin.
”Sama tutkimus olisi mielenkiintoista tehdä parin vuoden päästä uudestaan. Kuvittelisin, että preemio olisi suurempi johtuen yksinkertaisesti siitä, että lämmittämisen kustannus on kasvanut niin voimakkaasti, ja se näkyisi hinnassa.”
Kiinteistömaailma kertoikin viime syksynä, että maalämmöstä on tullut omakotitalojen ylivoimaisesti paras myyntivaltti.
”
”Sillä on väliä, kuinka paljon voi säästää energiassa.”
Maalämpöjärjestelmän hinta riippuu muun muassa talon koosta ja sijainnista. Sen toteuttaminen on edullisempaa uudiskohteeseen, joten uutta taloa rakentaessa energiajärjestelmästä kannattaa käydä kunnon pohdinta.
Viime aikoina lämpöpumppujen hinnat ovat Vimparin mukaan olleet nousussa, koska kysyntä on kovaa. Pientaloon maalämpöjärjestelmän voi saada edullisimmillaan noin 15 000 eurolla.
”Sehän on ihan kunnollinen investointi, mutta toisaalta jos se vähentää kuluja useammalla tonnilla vuodessa, se on todella järkevä investointi.”
Maalämpöinvestoinnin kannattavuuteen vaikuttavat myös se, mikä lämmitysjärjestelmä rakennuksessa on nykyisin ja minkä arvoinen rakennus ylipäänsä on.
”Sillä on väliä, kuinka paljon voi säästää energiassa ja kuinka paljon energiajärjestelmä voi kauppatilanteessa näkyä rakennuksen arvonnousuna.”
Samalla energiaremontti voi pienentää merkittävästi asumisen päästöjä. Rakennuksista syntyy noin 28 prosenttia maailman energiaan liittyvistä päästöistä. Suomalaisen päästöistä jopa viidennes syntyy kodin lämmittämisestä. Lämpöpumppu voi Vimparin aiemmin kirjoittaman tutkimuksen mukaan vähentää lämmityksen hiilidioksidipäästöjä yli 80 prosenttia.
Omakotitalojen hinnat vaihtelevat suuresti alueittain Suomessa. Maalämpöön siirtymisen kustannukset ovat kuitenkin hyvin samanlaiset sijainnista riippumatta.
Maalämpöön siirtymiseen voi saada valtiolta tukea. Taloyhtiöiden Ara-tuki on usein noin neljänneksen investoinnista, ja energiaremontista voi saada myös kotitalousvähennystä.
Vimpari on sitä mieltä, että tukia pitäisi pystyä kohdistamaan nykyistä paremmin sinne, missä investoinnit eivät maksa itseään takaisin yhtä helposti kuin toisaalla, tässä tapauksessa vaikka Helsingissä.
”Luulen, että Lauttasaaressa näitä investointeja tehtäisiin ilman sitä tukeakin, kun taas joillain alueilla on näiden investointien tekeminen on erilaisista syistä hankalampaa. Tukia pitäisi ohjata näille alueille.”
Fakta
Mikä maalämpöpumppu?
Maalämpöpumppu kerää maaperään, kallioon tai veteen varastoitunutta auringon lämpöä.
Yleisin maalämmön talteenottotapa on kallioon porattu lämpökaivo. Isolla tontilla lämpöä voidaan kerätä myös noin metrin syvyyteen asennetulla vaakaputkistolla.
Maalämpöpumpun kompressori tarvitsee sähköä toimiakseen. Maalämpöpumpun tuottamasta lämmöstä noin kaksi kolmasosaa on maaperästä otettua uusiutuvaa energiaa ja noin kolmasosa on tuotettu sähköllä.
Maalämpöpumppu voidaan asentaa esimerkiksi kodinhoitohuoneeseen. Maalämpöpumpun jakotapana voi olla vesikiertoinen lattialämmitys tai vesikiertoinen patterijärjestelmä.
Järjestelmän hankintahinta on korkea, joten maalämmön kannattavuus on sitä parempi, mitä suurempi talo on tai mitä isommat talon energiakustannukset ovat ennen remonttia.
Lähde: Suomen lämpöpumppuyhdistys (Sulpu), Motiva
