Sähkön jakeluverkkoyhtiöt ovat nostaneet hintojaan, eivätkä kuluttajat ole mahtaneet asialle mitään. Kuluvan vuoden aikana kiukku sähkön korkeista siirtohinnoista on kuitenkin vaihtunut huoleen sähköenergian hinnasta. HS selvitti, mitä sähkön siirtohinnoille on tänä aikana tapahtunut.
Sähkön keskimääräinen myyntihinta on noussut kohta vuoden päivät, kun taas sähkön keskimääräinen siirtohinta on laskenut viime vuoden lopulta lähtien. Kuva: Joonas Salo
Samuli Niinivuo HS
Suomalaisilla sähkönkuluttajilla on ollut vuosia yhteinen harmistuksen aihe, sähkön siirtohinta.
Sähkön jakeluverkkoyhtiöt ovat nostaneet hintojaan, eivätkä kuluttajat ole mahtaneet asialle mitään. Siirtohintoja ei voi kilpailuttaa, koska Suomessa sähkönsiirrossa toimivat alueelliset monopolit eikä sähkönsiirtoa voi ostaa niiden yli.
Siirtohinnat ovat kaksinkertaistuneet 2000-luvulla. Vielä heinäkuussa 2000 sähkönsiirto maksoi kerrostaloon keskimäärin 4,65 kilowattitunnilta. Tämän vuoden heinäkuussa siirto maksoi jo 9,96 kilowattitunnilta.
Sähkölaskusta kolmannes muodostuu sähköenergian hinnasta, kolmannes siirtohinnasta ja kolmannes sähköverosta. Kuluttaja voi kilpailuttamalla vaikuttaa näistä vain sähköenergian hintaan.
Kuluvan vuoden aikana kiukku sähkön korkeista siirtohinnoista on kuitenkin vaihtunut huoleen sähköenergian hinnasta. Viime syksynä alkanut hinnannousu sähkön tukkumarkkinoilla on saanut tänä vuonna lisää vauhtia, kun Venäjä on entisestään kiristänyt kaasutoimituksiaan Eurooppaan.
Siinä missä sähkön keskimääräinen myyntihinta on noussut kohta vuoden päivät, sähkön keskimääräinen siirtohinta on laskenut hienoisesti viime vuoden lopulta lähtien.
Vaikuttaa siltä kuin sähkön siirtohinta ja sähköenergian hinta olisivat vaihtaneet osiaan. Kun sähköenergian hinnasta on tullut yleinen huolenaihe, korkeiden siirtohintojen aiheuttama ärtymys on päässyt unohtumaan.
Tässä kohtaa on kuitenkin syytä muistaa, että sähköenergian hinta ja sähkön siirtohinta ovat kaksi eri asiaa. Sähköenergian hinta määräytyy markkinoilla, kun taas siirtohinta kumpuaa jakeluverkon arvosta ja verkkoyhtiöiden sääntelystä.
Näin ollen sähkön myyntihinta voi ajan myötä laskea yhtä vikkelästi kuin se on nyt noussut. Siirtohinnoissa tällaista joustoa ei ole, koska ne eivät määräydy markkinaehtoisesti.
Sähkön siirtohinnat ovat nousseet Suomessa edelliset kymmenen vuotta kuluttajahintoja voimakkaammin. Tämä on pitkälti ollut seurausta vuonna 2013 tehdystä sähkömarkkinalain uudistuksesta.
Siinä jakeluverkkoyhtiöille sallittiin paitsi aiempaa suuremmat investoinnit myös entistä korkeampi sijoitetun pääoman tuottotaso. Yhtiöt ovat pystyneet verkkoon tekemiensä investointien ja pääomarakenteensa avulla nostamaan sähköverkkoliiketoimintansa tuottoa merkittävissä määrin.
Alan yritysten liikevoittoprosentti on noussut Asiakastiedon mukaan esimerkiksi vuosien 2018 ja 2021 välissä 13 prosentista yli 17 prosenttiin. Liikevoittoprosentti kuvaa sitä, kuinka paljon yrityksillä jää liikevaihdostaan voittoa.
Uudistuksen vaikutusta liiketoiminnan kannattavuuteen kuvaa suomalaisten verkkoyhtiöiden keskimääräinen tuottotaso, joka on lähtökohtaisesti ollut korkeampi kuin esimerkiksi eurooppalaisilla energia- ja televiestintäalan yhtiöillä, jotka – toisin kuin suomalaisyhtiöt – toimivat vapailla ja kilpailuilla markkinoilla.
Uudistuksen jälkeen nouseviin siirtohintoihin on yritetty puuttua useampaan otteeseen.
Vuonna 2017 sähkömarkkinalakiin lisättiin vuotuisia siirtohinnan korotuksia koskeva 15 prosentin korotuskatto. Vuoden 2021 elokuussa puolestaan voimaan tuli laki, joka leikkasi sekä kertakorotusten suuruutta että verkkoyhtiöille sallitun sijoitetun pääoman tuottotasoa.
Lisäksi Energiavirasto teki loppuvuodesta 2021 muutoksia omaan valvontamalliinsa, jolla se sääntelee jakeluverkkotoiminnan hinnoittelua. Muutokset tulivat voimaan tänä vuonna.
Vaikka yleinen siirtohintojen kehitys kääntyi viime vuoden lopulla laskuun, hinnankorotuksia on edelleen nähty eri puolella Suomea.
Esimerkiksi Alajärvellä toimiva Lehtimäen Sähkö on nostanut sähkönsiirron keskihintaa kerrostaloasujalle noin 16 prosenttia ja pientaloasujalle noin 11 prosenttia vuoden 2021 heinäkuun jälkeen.
Eniten sähkönsiirron keskihintaa on vuoden sisällä korottanut Oulun Seudun Sähkö, joka nosti sitä kerrostaloasujalle yli 38 prosenttia. Pientaloasujan maksamaa hintaa verkkoyhtiö kuitenkin laski 1,6 prosenttia.
Energiavirasto arvioi, että sähkön siirtohintojen lasku jatkuisi tulevina vuosina erityisesti kaupungeissa. Maaseudulla hintojen nousu saattaisi yhä jatkua.
Sähkönsiirron keskihinnoissa esiintyy isoja alueellisia eroja.
Kalleimmat keskihinnat, yli 20 senttiä kilowattitunnilta, ovat tällä hetkellä mikkeliläisellä Järvi-Suomen Energialla ja Kainuussa sekä Pohjois-Pohjanmaalla toimivalla Kajavella.
Edullisimmat hinnat puolestaan ovat Jyväskylässä toimivalla Alva Sähköverkolla, joka laskuttaa kerrostaloasujalta keskimäärin noin 6,7 senttiä ja pientaloasujalta noin 7,2 senttiä kilowattitunnilta.
Helsingissä siirrosta vastaavalla Helen Sähköverkolla vastaavat hinnat ovat 10,2 senttiä kerrostaloasujalta ja 8,2 senttiä pientaloasujalta.
Hintaerot voivat olla suuret jopa naapurialueiden välillä.
Oulun Energia laskuttaa oululaiselta kerrostaloasujalta 8,5 senttiä ja pientaloasujalta noin seitsemän senttiä kilowattitunnilta. Oulunsalon puolella siirtohinnat pomppaavat, sillä siellä sähköverkosta vastaa suuria korotuksia vuoden sisällä tehnyt Oulun Seudun Sähkö. Yhtiö laskuttaa kerrostaloasulta noin 12 senttiä ja pientaloasujalta kahdeksan settiä kilowattitunnilta.
Lisäksi sama jakeluverkkoyhtiö saattaa hinnoitella isoja eroja alueiden välille.
Esimerkiksi Caruna-konsernin haja-asutusalueilla toimivan Carunan siirtohinnat ovat huomattavasti korkeammat kuin kaupunkialueille keskittyneen Caruna Espoon. Carunan hinta voi paikoitellen olla jopa lähes 89 prosenttia suurempi kuin Caruna Espoon.
Oikaisu 12.8. kello 10:23. Uutisen laskurissa oli joitain siirtohintojen muutosta viime vuodesta koskevia virheitä. Laskuri näytti aluksi väärin esimerkiksi Caruna Espoon ja Sipoon Energian hintamuutokset viime vuodesta.
