Ensi talven sähköfutuurien hinnat ovat laskeneet vain 8–10 senttiin kilowattitunnilta. Kaasuvarastojen täyttöaste on Euroopassa lähellä ennätystasoa, vaikka talvi on jo pitkällä.
Kaasuputkia Radeland 2 -kompressoriasemalla Radelandissa Saksassa 9. tammikuuta. Kuva: Krisztián Bócsi / Bloomberg
Anni Lassila HS
Energiamarkkinoilla tapahtuu taas hurjia asioita, mutta tällä kertaa ne ovat ainakin kuluttajan kannalta positiivisia. Sekä maakaasu että sähkö ovat halventuneet joulun jälkeen jyrkästi. Jopa ensi talven sähkön hintaa ennakoivat futuurihinnat ovat laskeneet varsin nopeasti.
Markkinat ennustavat nyt, että sähkö maksaisi Pohjoismaissa ensi talvena vain 8–10 senttiä kilowattitunnilta ilman veroja. Kesäkuukausille futuurit ennakoivat noin viiden sentin verottomia hintoja.
Futuurit ovat johdannaismarkkinoiden tuotteita, joilla sähköyhtiöt voivat suojata sähkön hankintahintoja pitkälle eteenpäin.
Seuraavan päivän sähkö hinnoitellaan pörssin niin sanotuilla spot-markkinoilla. Spot-hinnat ovat olleet matalia melkein koko tammikuun, vaikka eletään keskitalvea, jolloin sähköä kuluu yleensä eniten.
Tammikuussa pörssisähkö on maksanut arvonlisäveroineen keskimäärin alle 8,7 senttiä kilowattitunnilta. Tammikuun hinta oli todella matala, sillä edellisen kerran kuukauden keskihinta on ollut tätä halvempi lokakuussa 2021.
Hintakehityksen taustalla on monia tekijöitä, muun muassa lauha sää. Yksi keskeinen syy matalle hinnalla on kuitenkin se, että Euroopan maakaasutilanne näyttää nyt niin hyvältä. Maakaasun hinta on ollut viimeksi näin alhaalla syyskuussa 2021.
Oxfordin yliopiston energiainstituutin raportin mukaan Euroopan maakaasuvarastojen taso on nyt lähes ennätysmäisen korkea.
Varastoissa oli tammikuun puolivälissä noin 87–88 miljardia kuutiometriä kaasua, eikä määrä ollut laskenut käytännössä lainkaan joulun jälkeen. Saksan energiaviranomaisen Bundesnetzagenturin mukaan Saksan kaasuvarastojen täyttöaste oli 27. tammikuuta 83 prosenttia.
Kaasua on ollut saatavilla markkinoilta niin hyvin, ettei energiaksi ja teollisuuden raaka-aineeksi tarvittavan kaasun kulutus ole syönyt varastoja menneiden vuosien tapaan.
Vuosi sitten tähän aikaan tilanne oli huomattavasti heikompi. Varastoissa oli kaasua vain noin 50 miljardia kuutiota. Edellinen syksy oli ollut poikkeuksellinen, kun Venäjä ajoi eri toimin Euroopan kaasuvarastoja alas jo ennen hyökkäystä Ukrainaan.
Marraskuussa 2021 varastoissa oli vain 80 miljardia kuutiota maakaasua eli talveen lähdettiin heikoin eväin. Viime marraskuussa varastolukema oli 100 miljardia kuutiota, eli tilanne oli huomattavasti parempi.
Eurooppaa on auttanut lauha sää joulukuun kylmän alun jälkeen. Se on säästänyt kaasun käyttöä.
”Mitä pidemmälle tätä lauhaa säätä jatkuu, sitä paremmassa tilanteessa Euroopassa ollaan, kun varastoja pitää alkaa taas täyttää ensi talvea ajatellen”, sanoo kaasun myynti- ja jakeluyhtiö Aurisin toimitusjohtaja Mika Paloranta.
Putkikaasua korvaavan nesteytetyn kaasun eli lng:n tuontia on myös saatu kasvatettua nopeammin kuin kukaan vielä viime keväänä olisi voinut kuvitella.
Terminaalilaivoja on toiminnassa muuallakin kuin Suomessa ja jopa kiinteitä uusia lng-terminaaleja rakennetaan nyt pikavauhtia muun muassa Saksaan.
Maakaasun hinta alkoi kohota salakavalasti jo kesällä 2021. Venäjä vähensi erilaisiin syihin vedoten putkikaasun toimituksia Keski-Eurooppaan. Silloin ei vielä osattu tai uskallettu aavistaa, että kyseessä oli valmistautuminen helmikuussa aloitettuun hyökkäyssotaan.
Venäjällä kenties uskottiin, että pelko kaasupulasta estäisi Eurooppaa asettamasta Venäjälle talouspakotteita. Tässä se ei onnistunut, mutta kaasumarkkinan kriisiytyminen sysäsi maakaasun hinnan jyrkkään nousuun, mikä kasvatti Venäjän maakaasusta saamia tuloja.
Ennen kesää 2021 maakaasun normaalihinta oli ollut vajaat 20 euroa megawattitunnilta. Venäjän hyökkäyksen jälkeen maaliskuun alussa hinta nousi jyrkästi jo yli 200 euroon.
Vielä rajumpi nousu oli edessä kesällä 2022. Tuolloin hinta loikkasi hetkellisesti yli 320 euroon, kun Venäjä ensin vähensi ja sitten lopetti kokonaan kaasun toimitukset Nord Stream 1 -putkessa. Syyskuun lopussa molemmat Nord stream -kaasuputket kaiken lisäksi räjäytettiin.
Sen jälkeen hinnat kuitenkin vähitellen laskivat. Saksan hallitus julkisti mittavia energian tukipaketteja. Erityisesti Saksassa kaasuvarastoja saatiin myös täytettyä talven alla varsin nopeasti, kun kaasusta oltiin valmiita maksamaan korkeaa hintaa.
Se tietysti nosti kaasun yleistä hintatasoa syksyllä, mutta varastojen täytyttyä kaasu alkoikin sitten halventua.
Toistaiseksi viimeinen korkea hintapiikki koettiin joulukuussa, kun sekä Pohjoismaissa että Keski-Euroopassa oli poikkeuksellisen kylmää. Silloin huolestuttiin taas hetkeksi, miten kaasu riittäisi talven yli ja miten varastot saataisiin seuraavaa talvea ajatellen täytettyä.
”Mutta tilanne on muuttunut sen jälkeen hyvin nopeasti. Maakaasun futuurihinnat tälle vuodelle ovat laskeneet jyrkästi. Ensi talvenkin hinnat ovat vain vähän yli 60 euroa megawattitunnilta, kun vielä joulukuun alkupuolella oltiin noin 200 eurossa”, Paloranta sanoo.
Lauhan sään ja nopean lng-tuonnin kasvun lisäksi hintojen laskuun on Palorannan mukaan vaikuttanut maakaasun käytön väheneminen. Keski-Euroopassa maakaasua käytetään paljon suoraan rakennusten lämmittämiseen.
”Kulutus on vähentynyt noin viidenneksen. Osa johtuu lauhasta säästä. Teollisuudessa kaasua on korvattu myös öljyllä ja esimerkiksi lannoitetuotantoa on kokonaan keskeytetty.”
Ensi talveen liittyy silti vielä jonkinlaista epävarmuutta. Saksan Bundesnetzagentur korosti viime viikon tiedotteessaan, että energian säästämistä on ensiarvoisen tärkeätä jatkaa. Talvi ei ole vielä ohi, ja kaasua joudutaan ottamaan nyt varastoista.
Varastojen toivotaan hupenevan niin vähän kuin vain mahdollista.
Suomessa maakaasua käytetään lähinnä teollisuudessa ja suhteellisen pieniä määriä. Venäjän putkikaasun tuonnin loputtua viime toukokuussa maakaasun käyttö puolittui nopeasti. Sitä alettiin korvata propaanilla eli nestekaasulla ja osin öljyllä.
Nyt maakaasuakin on jälleen saatavilla hyvin. Auris on tuottanut lng:tä Liettuan Klaipedan sataman kautta ja nyt sitä olisi saatavissa Inkoon terminaalilaivankin kautta.
Maakaasun hinnalla on silti merkitystä myös suomalaisille kuluttajille.
Se johtuu siitä, että Suomi kuuluu Euroopan yhteiseen sähkömarkkinaan. Silloin, kun sähköstä on pulaa kaikkialla, sähkön hinta Suomessakin määräytyy Keski-Euroopan kalleimman sähköntuotantomuodon mukaan.
Se on tänä talvena ollut maakaasulauhde eli voimala, joka tuottaa maakaasulla pelkkää sähköä.
”Keski-Euroopassa sähkön tukkuhinta on mennyt aika lailla yksi yhteen maakaasun tukkuhinnan kanssa. Maakaasun hinnan lasku tarkoittaa sitä, että sähkön hintakin Keski-Euroopassa on rauhoittunut huomattavasti”, sanoo Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä.
Jos maakaasun hinta on vaikkapa 55 euroa megawattitunnilta, se tarkoittaa Leskelän mukaan, että maakaasulla tuotetun sähkön tuotantokustannus on noin kaksinkertainen eli 110 euroa. Kilowattitunnin hintana se tarkoittaa 11 senttiä.
”Maakaasulauhdevoimaloiden hyötysuhde on keskimäärin noin 50 prosenttia.”
Maakaasulla tuotetun sähkön halpeneminen tarkoittaa sitä, että tuonti- ja vientiyhteydet eivät enää nosta samalla tavoin sähkön hintaa Suomessa kuin vielä viime kesänä ja syksynä.
Se näkyy Leskelän mukaan nyt pörssisähkön yleisen hintatason laskuna.
”Muutenkin olemme tänä vuonna irtautumassa Keski-Euroopan hintatasosta, koska Suomeen ja muihin Pohjoismaihin tulee niin paljon uutta tuotantoa. Olkiluoto 3 on käynnistymässä helmikuun alussa ja myös tuulivoimaa tulee paljon”, Leskelä sanoo.
Vähätuulisina päivinä hinnat voivat olla yhä ajoittain korkeita, mutta yleisesti ottaen tilanne on paljon parempi kuin vielä syksyllä tai joulun alla.
Pörssi- ja futuurihintojen lasku näkyy myös tarjolla olevien sähkösopimusten hinnoissa. Määräaikaiset sähkösopimukset hinnoitellaan futuurihintojen perusteella. Nyt kaksivuotisen sopimuksen saisi alle puoleen hintaan syksyn hintoihin verrattuna.
