Sähkön vähittäismyyjät joutuvat nyt arvaamaan, kuinka paljon valistus ja hintojen nousu vähentävät asiakkaiden sähkökulutusta. Vähitellen ennusteet kuitenkin tarkentuvat.
Jokainen kuluttaja hyötyy sähkön säästämisestä, vaikka oma sopimus olisi kiinteähintainen. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva
Anni Lassila HS
Fortum lähetti sähköasiakkailleen torstaina tekstiviestivaroituksen korkeista sähkön hinnoista ensi viikolla. Fortum kehotti kaikkia asiakkaitaan, niitäkin joilla ei ole pörssisähkösopimusta, säästämään sähköä koska se edistää hintavakautta.
Muutkin yhtiöt ovat kehottaneet säästämään sähköä, koska se alentaa sähkön hintaa. Myös esimerkiksi Energiavirasto kehotti sähkön säästöön kuluneella viikolla.
Mutta vaikuttaako oman sähkönkulutuksen leikkaaminen todella yleiseen sähkön hintaan, jos itse ei osta pörssisähköä? Sähkön tuntihintahan muodostuu kunakin päivänä jo edellisenä päivänä annettujen osto- ja myyntitarjousten mukaan.
Miten sähköyhtiö voi tietää etukäteen, keittävätkö asiakkaat kahvia kello 8 vai vasta kello 10? Tai sammutellaanko sähköpattereita kalliiden tuntien aikaan vai ei?
Kuluttajien säästöllä on vaikutusta hintaan vain, jos sähköä markkinoilta ostava sähköyhtiö ottaa sen huomioon ostotarjouksissaan.
”Totta kai sähkön vähittäismyyjille on nyt haaste tietää edellisenä päivänä, miten kulutus reagoi erilaisiin hintatasoihin. Mutta on heidän ammattitaitoansa vähitellen oppia ja kehittää sähkön hintaa mallintavia algoritmeja niin, että ne ottavat huomioon myös kuluttaja-asiakkaiden kulutusjouston”, sanoo Energiaviraston sähkömarkkinoista vastaava johtaja Antti Paananen.
Sähkön myyjille on tärkeätä pystyä mallintamaan mahdollisimman tarkasti, paljonko sähköä todella kuluu kussakin tilanteessa ja hintatasolla.
Energiateollisuuden sähköpuolesta vastaavan johtajan Pekka Salomaan mukaan yrityksillä on tosin hyvin vaihtelevia tapoja ja resursseja tehdä tätä mallinnusta.
Ennustevirhe voi käydä kalliiksi. Jos asiakkaat kuluttavat enemmän sähköä kuin mitä yhtiö on edellisenä päivänä varannut, sähköyhtiö joutuu ostamaan ylimääräisen sähkön päivän sisäisiltä markkinoilta tai jopa niin sanotulta säätösähkömarkkinalta, missä hinnat voivat olla hyvin korkeita.
Jos sähköä on ostanut puolestaan liikaa suhteessa kulutukseen, ylijäämä pitää myydä säätömarkkinalla kenties isollakin tappiolla.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid tiedotti torstaina, että sähköä kulutettiin alustavien tietojen mukaan marraskuussa peräti yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, eikä sää selitä eroa. Yhtä suuria säästölukuja kuultiin aiemmin jo lokakuulta.
Näin suuri jo pysyvän oloinen säästö otetaan Paanasen mukaan väistämättä kulutusennusteissa huomioon ja se vaikuttaa hintoihin laskevasti.
Yhdeksän prosentin säästö olisi tarkoittanut esimerkiksi perjantaina aamupäivällä, että sähkötehoa tarvittiin laskennallisesti lähes 1 000 megawattia vähemmän kuin vastaavalla säällä vuosi sitten.
Se vastaa melkein koko Loviisan ydinvoimalan tehoa ja vaikutti varmasti sähkön hintaan. Mitä tiukempi sähkömarkkinan tilanne on, sitä enemmän kulutuksen väheneminen vaikuttaa hintaan.
Asiantuntijatkaan eivät tosin osaa sanoa, miten suuri vaikutus tarkalleen ottaen oli. Hintaan vaikuttaa niin moni tekijä.
Niillä asiakkailla, joilla on pörssisähkösopimus, kannustin sähkön säästämiseen kalleimmilla tunneilla on iso. Viime vuodenvaihteessa pörssisähkösopimusten osuus oli yhdeksän prosenttia, mutta tilanne on saattanut muuttua siitä paljonkin. Ajantasaista tietoa ei ole nyt kellään.
”Vähittäismyyjät tietävät kuitenkin omassa asiakaskunnassaan pörssisähköasiakkaiden osuuden, mikä ehkä helpottaa ennustamista”, Paananen sanoo.
Fortumin asiakkuuspäällikkö Tuomas Yrttiaho muistuttaa, että säästäminen pienentää aina niidenkin asiakkaiden sähkölaskua, joilla on kiinteä määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva sopimus.
”On tärkeätä, että nämäkin asiakkaat olisivat mukana säästöissä ja kulutuksen ajoittamisessa pois huippukulutustunneilta. Vain volyymin kautta saadaan merkittävä vaikutus”, Yrttiaho sanoo.
Kulutuksen jouston ennustaminen on vaikeutunut muillakin kuin kuluttaja-asiakkailla. Markkinoilla ei ole kokemusta siitä, miten paljon esimerkiksi teollisuusyritykset todella leikkaavat sähkön kulutusta, jos hinnat nousevat useiden tuntien ajaksi vaikkapa yli euroon kilowattitunnilta.
”Aikaisemmin ennustaminen on ollut tyypillisesti sitä, että on tiedetty miten lämpötila vaikuttaa kulutukseen, mutta se että hinta vaikuttaa kulutukseen voimakkaasti on yksi tekijä lisää”, sanoo professori Samuli Honkapuro LUT-yliopistosta.
Sähkömarkkinoiden nyrkkisääntö on, että yksi aste lisää pakkasta kasvattaa kulutustehoa 150 megawattia. Viiden asteen kylmeneminen tarkoittaa siis jo noin 750 megawatin lisätehoa.
Koko Suomeen on ennustettu ensi viikon lopulla kylmenevää. Helsingissäkin päivälämpötila voi laskea kuuteen pakkasasteeseen. Samaan aikaan tuulten ennustetaan pysyvän tärkeimmillä tuulivoimatuotantoalueilla eli Pohjanlahden rannikolla varsin heikkoina.
Perjantaina Ruotsin suurin ydinreaktori Oskarshamnin ydinvoimalassa menee kaiken lisäksi huoltoon. Sähkö voi olla Suomessa hyvin kallista.
Jo kuluneella viikolla sähkö maksoi ajoittain veroineen yli 60 senttiä kilowattitunnilta. Seitsemän viime päivän keskihinta on ollut peräti 39 senttiä.
