Jo noin 500 megawatin kasvu kysynnässä tai pudotus sähkön tarjonnassa olisi nostanut hinnan maksimiin eli neljään euroon kilowattitunnilta. Pieneltäkin tuntuvalla sähkönsäästöllä voi olla nyt iso vaikutus sähkön hintaan.
Sähkömarkkinoiden tilanne on kiristynyt jo marraskuun lopulla hyvin tiukaksi. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva
Anni Lassila HS
Ainakin pörssisähkön ostajat ovat huomanneet, että sähkö on ollut jo pari viikkoa erittäin kallista ja kallistuu edelleen. Tiistaina sähkö maksaa kalleimpana tuntina eli klo 18–19 peräti 62 senttiä kilowattitunnilta.
Jopa aamuyöllä sähkön verollinen hinta oli yli 30 senttiä kilowattitunnilta. Vielä vuosi sitten normaalihintana pidettiin noin 5–6 senttiä.
Hintoja nostaa Suomen sähkömarkkinoiden tilanteen kiristyminen, kun sää on viilentynyt ja sähkön kulutus on kasvanut. Sähköä ei pystytä tuottamaan eikä tuomaan niin paljon, että hinnat pysyisivät kohtuullisina.
Sähköyhtiö Väreen toimitusjohtaja Juha Keski-Karhu kiinnitti tiistaiaamuna lähettämässään tiedotteessa huomiota siihen, että järjestelmän tasapaino on jo varsin pienestä kiinni, vaikka talven huippupakkasista ollaan kaukana.
”Jos kulutus olisi vain noin 500 megawattia enemmän, tai vastaavasti samankokoinen tuotantolaitos puuttuisi tarjonnasta, olisi sähkön tukkuhinta Suomessa noussut tänään neljään euroon/kilowattitunnilta”, Keski-Karhu kirjoittaa.
Neljä euroa on sähkömarkkinoiden tekninen maksimihinta.
Noin 500 megawattia vastaa yhtä Loviisan ydinvoimalan yksikköä taikka Meri-Porin hiilivoimalaa, jonka Fortum otti täksi talveksi poikkeuksellisesti käyttöön.
Markkinoiden kireyttä voi havainnoida Nord Poolin sivuilta löytyvistä kysyntä- ja tarjontakäyristä. Käyrät kertovat, millä hinnalla sähköntuottajat ovat valmiita tarjoamaan minkäkin verran sähköä ja millä hinnalla sähköntuottajat ostamaan.
Tunnin pörssihinta muodostuu käyrien leikkauspisteessä. Pörssissä hinnat ovat verottomia megawattitunnin hintoja. Alla olevasta käyrästä näkee, että jos kysyntäkäyrä olisi liikkunut vain noin 500 megawattia oikealle tai tarjontakäyrä vasemmalle, leikkauspiste olisi noussut peräti 4 000 euroon megawattitunnilta eli neljään euroon kilowattitunnilta.
Tilanne kertoo siitä, että teollisuudella on enää vähän mahdollisuuksia joustaa kysynnässä ilman, että joudutaan sulkemaan kriittistä tuotantoa. Myöskään joustavaa sähköntuotantoa ei ole riittävästi tarjolla.
Viime viikkoina sähkö on ollut Suomessa usein paljon kalliimpaa kuin muissa Pohjoismaissa ja jopa Keski-Euroopassa. Suomi kärsii siitä, että sähkön tuonti Venäjältä loppui toukokuussa eikä korvaavaa tuotantoa ole riittävästi.
Tiistaina sähkö on kuitenkin yhtä korkeissa hinnoissa kaikkialla Pohjoismaissa ja Euroopassa.
Perimmäisenä syynä on Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Sen takia maakaasuvirta Eurooppaan on lähes tyrehtynyt. Mutta muitakin syitä on. Ranskalla on ongelmia ydinvoimaloissaan, samoin Ruotsilla.
Suomessakin Olkiluodon kolmosvoimalan pitäisi olla jo käynnissä, mutta pumppujen yllättävä hajoaminen viivästytti käynnistystä jopa talven yli.
”Tilanne on hankala ja hinnat korkeita, koska markkinoilta puuttuu paljon tarjontaa. Ruotsissa Ringhalsin ydinvoimalan yksi yksikkö on pidempään poissa käynnistä. Nyt on ilmoitettu, että myös Oskarshamnin kolmas yksikkö joudutaan ajamaan alas 9. joulukuuta alkaen yli viikoksi”, sanoo strategisen verkkosuunnittelun päällikkö Mikko Heikkilä kantaverkkoyhtiö Fingridistä.
Oskarshamnissa kyse on Pohjoismaiden tämän hetken suurimmasta ydinvoimalasta, jonka teho on 1 400 megawattia. Sen huoltoseisokki vaikuttaa sähkön saatavuuteen koko Pohjoismaiden alueella ja voi nostaa hintoja entisestään.
Heikkilän mukaan myös suomalaiset yhdistettyä sähköä ja lämpöä tuottavat kaukolämpövoimalat ja teollisuuslaitoksetkin näyttäisivät tuottavan odotettua vähemmän sähköä.
”Siellä on jotain toimintahäiriöitä ja olisiko sitten kyse myös polttoaineen saatavuudesta”, Heikkilä sanoo.
Monet voimalat toivat Venäjältä haketta ja tuonnin loputtua tilalle on jouduttu hankkimaan muita polttoaineita.
Koko marraskuun lopun on ollut myös hyvin tyyntä. Heikkilän mukaan tuulivoimaloiden sähköntuotantoa on haitannut myös voimaloiden jäätäminen. Siksi tuotantoa on ollut jatkuvasti selvästi vähemmän kuin mitä tuulista olisi voinut päätellä.
Tuulisuudella on valtava vaikutus sähkön tuotantoon ja sitä kautta hintaan. Lokakuussa ja marraskuun alussa tuulivoimalat tuottivat monina päivinä sähköä yli 3 000 megawatin ja parhaimmillaan selvästi yli 4 000 megawatin teholla.
Sen seurauksena sähkö oli ajoittain jopa ilmaista.
Marraskuun puolivälin jälkeen tuulivoiman teho on jäänyt jatkuvasti alle tuhanteen megawattiin. Tiistaina aamupäivällä tuulivoimalat tuottivat sähköä alle 500 megawatin teholla. Tuulivoimaloiden nimellisteho on jo yli 4 800 megawattia.
Onko sähkön loppuminen siis jo lähellä?
Heikkilä arvioi, että jos sähkömarkkina vielä kiristyisi ja hinnat todella nousisivat useisiin euroihin, teollisuudesta alkaisi toisaalta löytyä lisää kulutusjoustoa ainakin joitain satoja megawatteja.
Normaalioloissakin teollisuus ajoittaa tiettyjä prosesseja sähkön hinnan mukaan, mutta esimerkiksi paljon sähköä käyttäviä paperi- ja kartonkikoneita tai terästehtaita ei yleensä sammutella sähkön hinnan takia.
Väreen Juha Keski-Karhu varoittaa tiedotteessaan, että sään vielä kylmetessä sähkönkulutus kasvaa tämän viikon lopulla edelleen yli 11 000 megawattiin.
Hän kehottaakin kaikkia nyt säästämään sähköä. Pienilläkin säästöillä voi olla iso vaikutus sähkön hintaan, kun kysyntä- ja tarjontakäyrät ovat lähes pystysuoria.
Keski-Karhu laskee, että 500 megawatin tehon säästäminen vaatisi Suomen kaikilta 3,8 miljoonalta sähkösopimuksen haltijalta keskimäärin vain 130 watin sähkötehon säätöä. Se tarkoitta kahtaa kolmea vanhanaikaista hehkulamppua.
”Kyseessä on tavalliselle sähkön käyttäjälle hyvin pieni kulutuksen muutos. Esimerkiksi kylpyhuoneiden lattialämmityksen tai auton lämmittämisen vähentämisellä, tai vaikka kahvin keittämättä jättämisellä kulutushuipputuntien aikana saadaan tämän kokoluokan säästöjä”, hän kirjoittaa.
