Pääasiassa ukrainalaispakolaiset on otettu vastaan hyvin Euroopassa, mutta talven lähestyessä ilmassa alkaa olla merkkejä siitä, että rivit voivat myös rakoilla.
Saksan kristillisdemokraattien johtaja Friedrich Merz syytti syyskuun lopussa ukrainalaispakolaisia siitä, että he käyvät Saksassa vain ottamassa kaiken irti maan anteliaasta sosiaaliturvasta ja palaavat sitten Ukrainaan nauttimaan Saksassa saamistaan eduista.
Bild TV:lle antamassaan haastattelussa Merz väitti, että yli 1,1 miljoonaa ukrainalaista, jotka ovat rekisteröityneet pakolaisiksi Saksassa on palannut Ukrainaan ja tulee sieltä myöhemmin keräämään Saksan sosiaalietuja palatakseen jälleen Ukrainaan.
Merzin mukaan on väärin, että Saksan valtio maksaa ukrainalaisten pakolaisten laskut Saksassa samaan aikaan kun monet työväenluokkaan kuuluvat saksalaiset eivät selviä omista energialaskuistaan. Merzin väitteiden mukaan ukrainalaisten aiheuttama ongelma on vain pahenemassa.
Energian hinta kiristää tunnelmaa
Merz kommentoi ukrainalaisten etuja poliittisesti herkällä hetkellä. Samaan aikaan Saksassa on noussut yhä näkyvämmäksi keskustelun aiheeksi Ukrainan sodan aiheuttamat talousvaikutukset ja erityisesti saksalaisten kuluttajien energiastaan maksama hinta. Eurooppa odottaa parhaillaan talvea samaan aikaan kun kaasun hinta on voimakkaassa nousussa.
Noin puolet saksalaiskodeista lämmitetään kaasulla. Kaasulämmityksen varassa olevien saksalaisten lämmityslaskut nousivat vuodesta 2020 vuoteen 2021 noin 20 prosenttia, mutta tänä vuonna nousua edellisvuoteen on ollut kaasun hintoja seuraavan Heizspiegelin 2022 lämmitysindeksin mukaan jo noin 67 prosenttia.
Merzin kommentit saivat tuoreeltaan aikaan vastalauseiden vyöryn ja Merz joutui pyytelemään anteeksi populistisia sananvalintojaan. Hänen esiintymisensä on kuitenkin esimerkki siitä, kuinka asenteiden kiristyminen ukrainalaispakolaisia kohtaan kytee Euroopassa. Se on vaarassa leimahtaa isompaan liekkiin sitä mukaa kun Venäjän hyökkäyssodan hinta alkaa näkyä kuluttajien kukkarossa.
Ukrainalaispakolaisille osoitettuja kylttejä Kölnin asemalla Saksassa. Mika Horelli
Poliitikot haluavat myös hyötyä pakolaisista
Merz ei ole ainoa populismiin kallellaan oleva poliitikko, joka pyrkii hyötymään Ukrainan sodan aiheuttamasta kasvavasta levottomuudesta. Vastaavaa ukrainalaispakolaisiin kriittisesti suhtautuvaa mielialaa on lietsottu myös muun muassa Bulgariassa, Tšekissä, Slovakiassa ja jopa Puolassa. Siellä populistipuolueet ovat jo loppukeväästä lähtien kritisoineet ukrainalaisille tarjottuja sosiaalietuja sillä, että ne ovat pois paikallisilta köyhiltä.
Muun muassa Tšekissä äärioikeistolaisen Vapaus- ja suora demokratia SPD-puolueen johtaja Tomio Okamura väitti parlamentissa, että ukrainalaisten lasten ottaminen maan kouluihin romauttaa tšekkilasten oman koulutuksen tason ja ukrainalaisten pikkulasten ottaminen tšekkiläisiin lastentarhoihin johtaa siihen, ettei kansalaisten lapsille ole niissä enää tilaa.
Jopa Puolassa, jossa 90 prosenttia väestöstä kannattaa ukrainalaisten tukemista, ultranationalistinen Konfederaation vapaus ja itsenäisyyspuolue on ryhtynyt keräämään pisteitä väittämällä, että Ukrainan pakolaisille tarjotaan liikaa etuja.
Kritiikkiä ovat saaneet osakseen erityisesti ne länsiukrainalaiset, jotka ovat lähteneet pakolaisiksi, koska Venäjän hyökkäyksen alun jälkeen sota on keskittynyt lähinnä Ukrainan itä- ja eteläosiin, kun läntisin Ukraina on saanut olla suhteellisen rauhassa. Jopa osa itäukrainalaisista pakolaisista on vihjaillut, että heidän länsiukrainalaiset maanmiehensä ovat lännessä vain tienaamassa rahaa.
Unkarin Helsinki-komitean HHC:n lehdistöedustaja Zsolt Zádorin mukaan on tyypillistä, että solidaarisuus pakolaisia kohtaan heikkenee ajan mittaan pakolaisia vastaanottavissa maissa. Hänen mukaansa sosiaaliset ja taloudelliset jännitteet saattavat pahimmillaan purkautua jopa väkivallaksi.
Mielenosoitus Ukrainan puolesta Euroopan parlamentin edessä. MIKA HORELLI
Suurin osa solidaarisia
Vaikka kaikista maista löytyy ryhmiä, jotka yrittävät kerätä poliittisia irtopisteitä kritisoimalla ukrainalaisten pakolaisten etuoikeutetuksi väitettyä asemaa kohdemaissa, ainakin toistaiseksi suurin osa eurooppalaisista suhteutuu Ukrainan pakolaisiin solidaarisesti.
Syyskuussa European University Instituten julkaisemassa selvityksessä selkeä enemmistö kaikissa kahdeksassa selvityksessä mukana olleessa maassa kannatti hallitustensa toimia ukrainalaispakolaisten vastaanottamiseksi ja heidän elämisensä tukemiseksi. Mukana olivat Saksa, Itävalta, Tšekki, Unkari, Italia, Puola, Romania ja Slovakia.
