”Suurin eriarvoistumistekijä on, jos huoltajat eivät pysty olemaan lapsen tukena, johtuipa se sitten mistä tahansa. Toisaalta välillä on myös koulupudokkaita, joiden perheessä asiat ovat hirveän hyvin”, rehtori Maiju Rissanen sanoo. Kuva: Jasmine Färling / HS
Kaikissa suomalaisperheissä ei ole tietokoneita tai älypuhelimia – eikä edes lapsilla omia sänkyjä. Korona-aika lisäsi nuorten yksinäisyyttä, ja osaa houkuttelee rikollinen elämä. Muun muassa nämä asia selvisivät, kun kysyimme seitsemältä perheiden kanssa työskentelevältä, miten eriarvoistuminen näkyy heidän työssään.
Tilaajille
Keväällä 2020 HS:n perhetiimi teki jutun, miten lasten eriarvoistuminen näkyy kahdeksan ammattilaisen työssä.
Ei samalta viivalta -jutun julkaisusta on vain runsaat kaksi ja puoli vuotta, mutta paljon on tapahtunut: on ollut koronakriisiä, inflaatiota – ja on myös uutisoitu, että nuorten väkivaltaisuus ja koululla tapahtuvat pahoinpitelyt ovat yleistyneet.
