Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja on närkästynyt. Hänen mielestään tutkijat yrittävät muokata mielipiteitä.
Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtajan ja tutkijan tiedonhankintamatka Turkkiin ja heidän esittämänsä johtopäätökset Natoon liittymisestä kuohuttavat.
Mika Aaltola ja Henri Vanhanen ovat olleet Ankarassa selvittelemässä turkkilaisten mielipiteitä ja näkökantoja Suomen Nato-jäsenyydestä. Vanhanen jatkaa matkaa Turkista Unkariin samalla teemalla.
Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) on närkästynyt tutkijoiden tavasta tehdä politiikkaa ja muokata mielipiteitä.
– Jokainen saa tietysti esittää mielipiteitään, mutta tutkijoilta ja tutkimusinstituutiolta odottaisin toisenlaista otetta. Heistä on tullut mielipideautomaatteja, jotka uskovat saavansa parempaa tietoa kuin valtionjohdolla on näistä asioista käytössä, Tuomioja sanoo.
Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Ruotsin Nato-polun mutkistumisen takia Suomessa on keskusteltu paljon siitä, pitäisikö Suomen liittyä sotilasliittoon ennen Ruotsia, jos siihen tarjotaan mahdollisuus.
Aaltola neuvoo sekä Ilta-Sanomien jutussa (siirryt toiseen palveluun) että Twitter-ketjussaan (siirryt toiseen palveluun) valtionjohtoa harkitsemaan Suomen liittymisen eriyttämistä Ruotsista. Aaltolan mukaan hän on saanut turkkilaisilta vihjauksia siitä, että Suomen pitäisi olla itse aktiivinen asiassa ja päättää maiden Nato-hakemusten eriyttämisestä. Tutkijoiden saama viesti on, että Suomen jäsenyyden kanssa ei nähdä ongelmia, mutta Ruotsin kanssa on haastavampaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) ovat korostaneet, että Suomen tavoite on yhä mennä Natoon yhtäaikaa Ruotsin kanssa.
Tuomioja toivoo analyyseja, ei mielipiteitä
Hallituksen Nato-esitys on juuri nyt herkässä vaiheessa.
Ulkoasiainvaliokunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä ja sen hyväksymisen aikataulua: tapahtuuko se ennen eduskuntavaaleja vai niiden jälkeen. Kokoomus on ajanut voimakkaasti liittymisen hyväksymistä tällä vaalikaudella.
Tuomioja sanoo olevansa kurkkuaan myöten täynnä ulkopolitiikan tutkijoita, jotka yrittävät hänen mielestään ajaa jotain agendaa.
– Olen aika kyllästynyt siihen ja toivoisin, että saisimme Ulkopoliittiselta insituutilta enemmän tutkittua tietoa ja vaihtoehtojen ja seurausten analysointia eikä vain pelkkiä mielipiteitä.
Tuomiojan mukaan tutkija Vanhanen on myös tunnettu poliitikko.
– Hän on ollut kokoomuksen ulkopoliittinen asiantuntija ja minun mielestäni esiintyy ensisijaisesti siinä roolissa, Tuomioja korostaa.
Tuomiojan mielestä suurin osa instituutin tuotoksista ei palvele päätöksentekijöitä, vaikka Suomen Afganistanin-operaatioon osallistumista koskeva raportti oli hyvätasoinen.
Miksi näin on, kun UPI on kuitenkin eduskunnan alainen laitos?
– Emme ole halunneet tai voineet puuttua tutkijoiden vapauteen, jota pitää kunnioittaa. Heidänkin olisi kunnioitettava sitä omaa rooliaan eikä lähteä politikoimaan, Tuomioja sanoo.
Aaltola: Turkki haluaa signaalin, että Nato-hakemus ei ole yhteinen
Yle tavoitti Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan kotimatkalta Suomeen.
Aaltola kuvailee Turkin ja Unkarin matkan olevan ulkopolitiikan tutkijoiden peruskauraa. Heidän tehtävä on pysyä kärryillä ajankohtaisesta tilanteesta, ja se onnistuu parhaiten menemällä paikan päälle ja kysymällä.
– Ei kannata hirveästi närkästyä siitä, kun itsenäinen tutkimuslaitos suorittaa tehtäväänsä ja tuottaa tietoa julkiseen keskusteluun. On päivänselvää, miksi tutkijoiden on syytä käydä nyt Turkissa ja Unkarissa, Aaltola sanoo.
Aaltola kertoo, että UPI järjesti matkan itse. Turkkilaiset tekivät esityksen asiantuntijoista ja tahoista, joilla on tietoa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymisestä. Aaltolan ja Vanhanen ovat tavanneet Turkin virkamieskuntaa, tutkimusväkeä ja eri päättäjiä.
Aaltola sanoo, että näiden keskustelujen perusteella Turkissa on väärinkäsitys siitä, että Suomella ja Ruotsilla olisi yhteishakemus.
– Esitin tviitissäni eri skenaarioita, miten asiassa voidaan edetä. Turkki haluaa signaalia siitä, mitä Suomi ja Ruotsi haluavat tässä tilanteessa tehdä. Jos hakemus on yhteinen, Turkilla ei ole juuri vaihtoehtoja. Tämän asian selvittäminen turkkilaisille olisi hyvä. Asia on toki niin, miten Suomen valtionjohto on sanonut: asia on Turkin käsissä ja Turkki tekee miten parhaaksi näkee, Aaltola toteaa.
Suomi ja Ruotsi ovat jättäneet omat hakemuksensa Natoon, vaikka molempien maiden valtionjohto korostaa yhteistä polkua sotilasliittoon.
Saara-Sofia Sirén: Tutkimustyö ja poliittiset päätökset erotettava toisistaan
UPI:n toimintaa seuraavan neuvottelukunnan varapuheenjohtaja Saara-Sofia Sirén (kok.) tai Tuomioja eivät koe, että tutkijat olisivat astuneet neuvoillaan poliitikkojen varpaille.
Sirén korostaa, että laitoksen tehtäviin kuuluu tiedon hankkiminen ja ajankohtaisten kansainvälisten asioiden taustoittaminen.
– Tässä ajassa on hyvinkin kiinnostavaa kuulla, mitä Turkki ja Unkari ajattelevat Suomesta ja Nato-jäsenyysprosessista. Mielestäni on aivan keskeistä erottaa taustoittava tutkimustyö ja poliittiset päätökset. Varsinaiset neuvottelut kuuluvat poliittiseen päätöksentekoon. Uskon, että Ulkopoliittisen instuutin toimijoilla on muistissa se, että heidän tehtäviinsä kuuluu nimenomaan tämä tiedonkeruu, Sirén toteaa.
Insituutin neuvottelukunta ei ollut tietoinen Aaltolan tai Vanhasen Turkin tai Unkarin matkoista, mutta Sirénin mukaan sillä on parin viikon päästä kokous, jossa heiltä toivottavasti kuullaan vierailujen annista.
Tuomiojan mielestä toimintatavoista on syytä keskustella kokouksessa, vaikka jokainen saa toki esittää mielipiteitään.
Myös Tuomioja on UPI:n neuvottelukunnan jäsen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een asti.
Korjaus kello 19.38: Jutussa luki aiemmin ulkoasianvaliokunta. Kyseessä on ulkoasiainvaliokunta.
Kuuntele myös Ylen Politiikkaradion jakso Turkista ja Natosta 25. tammikuuta:
