YK:n pääsihteeri António Guterres piti tällä viikolla puheen YK:n yleiskokouksessa ja sanoi muun muassa pelkäävänsä "laajemman sodan" mahdollisuutta. Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu puolestaan sanoi keskiviikkona, että sotilasliitto Naton aseapuun Ukrainalle sisältyy ”ennalta-arvaamattoman” eskalaation vaara.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila arvioi Iltalehdelle, että molemmissa lausunnoissa viitataan ensisijaisesti sotaan Ukrainassa, mutta Guterresin kohdalla lausunto ulottuu tätä laajemmalle.
– Ukrainan sodan lisäksi Guterres varmasti viittaa vallitsevaan lännen ja Venäjän yhteenottoon ja voimapolitiikan paluuseen. Lisäksi pinnan alla on tietysti kysymyksiä Kiinan aikomuksista Taiwanin suhteen ja yleisesti kiristyvä suurvaltapeli.
Lassila tulkitsee Guterresin lausunnollaan myös peräänkuuluttavan eri toimijoiden vastuuta, ja erityisesti Venäjän vastuuta sen käydessä aggressiivista sotaa. Šoigun kohdalla tutkija uskoo kyseessä olevan jo tutuksi tullut eskalaatiouhan käyttäminen Venäjän poliittisten tavoitteiden ajamisessa.
– Viime aikoina Venäjän suunnalta tämänkaltaisia lausuntoja on kuultu yllättävänkin vähän. Sitä kuitenkin hiertää lännen lisääntyvä aseapu, ja eskalaatioretoriikkaa kuullaan varmasti enenevissä määrin etenkin, jos Venäjä ei sotilaallisella toiminnalla kykene edistämään tavoitteitaan.
Luodaan pelkoa
Venäjän puolustusministerin lausunto on tarkoituksellisesti mahdollisimman epämääräinen, eli jätetään ikään kuin avoimia kysymyksiä ilmaan.
– Sillä tavoin luodaan pelkoa. Ei haluta olla liian konkreettisia, koska sillähän tulisi paljastaneeksi korttinsa.
Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu. EPA/AOP
Lassilan mukaan merkittävin kauhukuva on se, että Venäjä olisi valmis iskemään lännen asekuljetuksia vastaan siten, että iskut kohdistuisivat Naton jäsenmaan valtionalueelle. Tämän skenaarion todennäköisyyttä hän pitää kuitenkin edelleen matalana.
– Sanoisin eskalaatiopelon olleen vuosi sitten paljon suurempi kuin mitä se nyt on.
Venäjälle lännen valmius ja halukkuus auttaa Ukrainaa nykyisessä laajuudessa on ollut yllätys. Lännessäkin on aiemmin pelätty vielä nykyistä huomattavasti enemmän ”arvaamattomia” seurauksia.
– Venäjä oli aivan keskeisesti laskenut sen pelon varaan, ja siinäkin se joutui huomaamaan olleensa väärässä.
Kolmas maailmansota?
Sodan aikana mahdollinen kolmas maailmansota on noussut tasaisin väliajoin otsikoihin. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi piti jo maaliskuussa 2022 mahdollisena, että kolmas maailmansota on alkanut.
Tutkijan mukaan kyse on hyvin tulkinnanvaraisesta asiasta. Hän toteaa siinä mentävän jo debattiin toisen maailmansodan käsitteen määrittelystä. Mahdollisen kolmannen maailmansodan osalta hän mainitsee kriteerinä useamman toimijan suoran osallisuuden sotatoimiin.
– Eli muodostuu ikään kuin koalitioiden välinen ja monikeskinen sota, jossa kaikenlaiset rauhaa ylläpitävät instituutiot romahtavat ja sota nähdään parhaana ratkaisuna. Jos olisi nähty, että esimerkiksi Kiina nykyistä selkeämmin liittoutuu Venäjän kanssa ja lähtee voimapolitiikan tielle, niin silloin oltaisiin lähellä sellaista tilannetta.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila. Ulkopoliittinen instituutti
Lassila ei kuitenkaan näe, että tällaisesta kehityksestä olisi viitteitä, vaikka hän toteaakin nyt käynnissä olevan sodan aikana maailman menneen huonompaan suuntaan.
– Meillä ei ole Euroopassa nyt muodostunut toisen maailmansodan kaltaista tilannetta, jossa kaksi täysin epädemokraattista ja totalitaristista valtiota alkaisi harjoittaa voimapolitiikkaa jättäen muut valtiot puristuksiinsa.
Eskalaation riski ei nyt kuultujen lausuntojen perusteella ole siis tutkijan mielestä kasvanut, mutta käynnissä olevasta sodasta Ukrainassa hän puhuu suurimpana sotana sitten toisen maailmansodan. Pidemmällä tähtäimellä hän arvioi sen johtavan lopulta siihen, että Venäjä hiipuu ja kuihtuu.
– Näen tämän olevan merkittävässä määrin Venäjän imperiumin pitkäkestoiseen hajoamiseen liittyvä loppunäytös. On vaikea nähdä Venäjän pääsevän takaisin edes sille tasolle, mihin se oli profiloitumassa kasvavana taloutena osaksi globaalia maailmaa. Imperiumit ennen pitkää kuihtuvat, kunnes niiden tilalle taas syntyy jotain uutta.
