EU | Eurooppaministeri Tuppurainen: Valtion­tukien paisuttamista vastustavia jäsen­maita on ”ilahduttavan paljon”

Komission ehdotuksen pelätään johtavan siihen, että EU-jäsenmaat alkavat kilpailla keskenään, kuka tukee eniten. Suomi vastustaa yritysten tuotannon tukemista.

Bryssel

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd) arvioi, että useat muut EU-jäsenmaat Suomen ohella vastustavat valtiontukisääntöjen muuttamista niin, että tukea saisi antaa nykyistä laajemmin myös yritysten tuotantovaiheessa.

Nyt suurten yritysten tuotantotukea voi antaa vähiten kehittyneillä EU-alueilla. Muuten tuotannollista tukea ei ole saanut antaa, vaan tuen voi suunnata esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitysvaiheeseen.

EU-komissio on ehdottanut jäsenmaille, että tukisääntöjä höllennettäisiin tilapäisesti, kun kyseessä ovat investoinnit vihreään siirtymään. EU pyrkii vastaamaan Yhdysvaltain IRA-lainsäädäntöpakettiin, jonka tukien pelätään vetävän EU-yrityksiä Yhdysvaltoihin.

”EU:n pitää varoa hyppäämästä sellaisiin johtopäätöksiin, jotka voivat olla tuhoisia EU:n kannalta. Lopputuloksena voi olla se, että jäsenmaat alkavat kilpailla keskenään valtiontuilla”, Tuppurainen sanoi maanantaina ennen eurooppaministereiden kokousta Brysselissä.

”Tässä on paljon vaaran paikkoja, jotka täytyy välttää huolellisella arvioinnilla ja vaikuttamisella samanmielisten maiden kanssa.”

Tuppuraisen mukaan samanmielisiä on ”ilahduttavan paljon”.

”Muun muassa Tšekki ja Slovakia ja monia muita sisämarkkinamaita, jotka näkevät tarpeen löytää yhteiset pelisäännöt valtiontukien käyttöön. Jos valtiontukia lähdetään paisuttamaan, siitä hyötyvät ne maat, joilla on paljon kansallisia varoja. Isot maat hyödyntävät näitä välineitä eniten, ja se olisi pienille maille hyvinkin haitallista.”

Isot maat tarkoittavat lähinnä Ranskaa ja Saksaa. Sen sijaan esimerkiksi Italia suhtautuu tukisääntöjen muutokseen kielteisesti, lähinnä siksi, että sen valtiontaloudessa ei ole samanlaista väljyyttä kuin Ranskalla ja Saksalla.

Tuppuraisen mukaan tuotannon tukeminen olisi EU:n sisämarkkinoilla perustavanlaatuinen muutos.

Suomi kannattaa tukien yksinkertaistamista, esimerkiksi pitkien käsittelyaikojen lyhentämistä. Komissio ehdottaa osana tukisääntöjen muutosta, että tuista ennalta ilmoittamisen eli notifioinnin kynnys nousisi.

Valtiontuet ovat EU:ssa olleet myllerryksessä jo usean vuoden ajan. Komissio höllensi sääntöjä ensimmäisen kerran koronapandemian ja toisen kerran Venäjän hyökkäyksen takia.

Seurauksena ovat olleet miljardituet yrityksille: pandemian takia yli 940 miljardia euroa. Venäjän hyökkäyssodan takia jäsenmaat ovat hyväksyttäneet toistaiseksi yli 670 miljardin euron valtiontuet, mutta kyseessä on vasta alustava summa.

Komissiolla on valtiontukiin yksinomainen toimivalta, eli se voi päättää sääntömuutoksesta nopeastikin.

Eurooppaministerit valmistelevat viikon lopun ylimääräistä EU-huippukokousta, jonka asialistalla ovat valtiontuet ja EU:n kilpailukyky sekä maahanmuutto. Tuppuraisen mukaan kokous antaa komissiolle suuntaviivoja, ja varsinaiset linjaukset jäänevät maaliskuun seuraavaan huippukokoukseen.

Valtiontukien sääntömuutos liittyy komission antamaan tiedonantoon vihreästä teollisuuspolitiikasta. Sen yksi tavoite on myös erillinen tukia antava rahasto, suvereniteettirahasto. Sitäkin Suomi vastustaa ainakin jos rahastoa on tarkoitus pääomittaa uusin varoin.

”Meidän täytyy löytää omat vastauksemme Yhdysvaltain politiikkaan, mutta niiden pitää rakentua omille kilpailukykytekijöille eikä sellaiselle valtiontukipolitiikalle, joka johtaa sisämarkkinoiden hajoamiseen ja ajaisi meidät kauppasotien tielle Yhdysvaltain kanssa.”