EU-parlamentti katsoo eteenpäin, kun Suomessa poliitikkojen katse on peräpeilissä, Niinistö sanoo.
Ville Niinistö (vihr) EU-parlamentin edessä olevalla aukiolla Brysselissä. Kuva: Juha Roininen / EUP-Images
Teija Sutinen HS
Bryssel
Vihreiden EU-parlamentaarikko Ville Niinistö ei houkutteluista huolimatta lähde ehdolle ensi kevään eduskuntavaaleissa. Niinistö kertoi viime elokuussa harkitsevansa ehdokkuutta, mutta kertoo nyt Helsingin Sanomille, että aikoo jatkaa EU-parlamentissa.
Niinistöä pyydettiin ehdolle niin hänen aiempaan vaalipiiriinsä Varsinais-Suomeen kuin Uudellemaalle.
”Ei ole koskaan ollut näin vaikeaa päättää sitä, onko jossain vaaleissa ehdolla”, Niinistö sanoo.
Viestipalvelu Twitterin perusteella Niinistöllä riittää mielipiteitä kotimaan politiikasta, mutta hän aikoo jatkossakin esittää niitä mieluummin Brysselistä käsin kuin eduskunnan penkistä. Niinistö sanoo myös, että mitä todennäköisimmin tavoittelee jatkokautta seuraavissa europarlamenttivaaleissa vuonna 2024.
Eduskuntavaaleissa vihreiden entinen puheenjohtaja ja ministeri menisi luultavimmin läpi ja pääsisi vihreiden ryhmässä hyviin asemiin, mutta se ei nyt kiinnosta.
”Tuli sellainen olo jo aika varhaisessa vaiheessa, että minulla on EU-parlamentissa tärkeät työt kesken”, Niinistö sanoo.
”Suomalaisessa keskustelussa EU-parlamentti nähdään etäisenä ja erillisenä, mutta itse haluaisin poistaa jaottelua kotimaan politiikan ja Euroopan politiikan välillä. Iso osa Suomen päätöksistä nojaa siihen, mitä me valmistelemme täällä.”
Niinistö pitää eduskunnan nykyistä ilmapiiriä tulehtuneena eikä erityisen houkuttelevana, jos haluaa ennemmin ratkaista ongelmia kuin riidellä julkisuudessa.
Suomeen siirtyminen olisi lopettanut jatkuvan matkustamisen, joka on Niinistön mukaan mepin työn raskain puoli. Mutta työ Brysselissä on hänestä henkisesti virkistävämpää kuin eduskunnassa.
EU-parlamentti katsoo Niinistön mukaan eteenpäin, kun Suomessa poliitikkojen katse on peräpeilissä. Puolustetaan menneen maailman kuviteltuja elinkeinoja huomaamatta, että teollisuus ja talouselämä ovat jo ymmärtäneet, millaisia mahdollisuuksia esimerkiksi vihreään siirtymään liittyy.
”Julkisesta ja myös eduskunnan keskustelusta saa vaikutelman, että EU:hun mennään vastustamaan ja jarruttamaan uusia lainsäädäntöhankkeita, ja sitä myydään elinkeinoelämän etuna.”
Niinistön mukaan on huolestuttavaa, että esimerkiksi keskusta luulee olevansa maa- ja metsätalouden puolella, jos puolue hakee selkävoittoja luontoarvoista ja ilmastotavoitteista.
”Miten Suomen politiikka voi nähdä ne uhkana? Keskusta tekee omassa identiteettikriisissään karhunpalveluksen maa- ja metsätalouden kehittämiselle. Markkinat ja ostajat haluavat luonnon ja ympäristön kannalta kestäviä tuotteita.”
Niinistö sanoo, että haluaa jarrutuksen sijaan ennemmin auttaa suomalaisia yrityksiä ja yliopistoja olemaan osa talouden murrosta, joka vääjäämättä tapahtuu.
Ville Niinistö viettää noin puolet kuukaudesta Suomessa. Hän pitää matkustamista mepin tehtävän raskaimpana puolena. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES
Merkitystä on silläkin, että EU-parlamentissa tehdään lakeja ja sääntelyä 450 miljoonalle ihmiselle, minkä lisäksi samoista pelisäännöistä tulee usein kansainvälisiä normeja. Niinistön mukaan EU-parlamentaarikolla voi olla sellaista suoraa ja epäsuoraa valtaa käytössään, johon Suomessa yltävät vain keskeisimmät ministerit.
Epäsuoralla vallalla Niinistö tarkoittaa sitä, että komissio kuuntelee meppejä myös esityksissä, jotka eivät päädy päätettäviksi parlamenttiin.
EU-parlamentti on Niinistön mielestä myös Suomea parempi näköalapaikka Euroopan kehitykseen. Hän sanoo esimerkin:
”Puolan arvostus itäisen Euroopan voimatekijänä on kasvanut, koska se on ollut niin rakentava Ukrainan tukiessaan, ja koska se yhdessä Baltian maiden kanssa on ollut oikeassa Venäjästä. Suomen kannattaisi haistaa tällaisia uusia yhteistyösuuntia niin taloudessa kuin turvallisuuspolitiikassa.”
Niinistön mukaan vihreiden linja kotimaassa on terävöitynyt, kun puheenjohtaja Maria Ohisalo otti ympäristöministerin salkun. Hän on myös ”hyvin tyytyväinen” eduskuntaryhmän puheenjohtajaan Atte Harjanteeseen.
”Ei puolueella ole pakottavaa tarvetta saada minut juuri nyt eduskuntaan. Olen sanonut Ohisalolle, että olen käytettävissä apuna kampanjatyössä ja myös mahdollisissa hallitusneuvotteluissa.”
Viime eduskuntavaaleissa vihreiden ryhmä meni paljolti uusiksi ja ensikertalaisia oli paljon. Niinistön mukaan se on yksi syy, että puolue ei vaalikauden alkupuolella näkynyt julkisessa keskustelussa.
”Ei riitä, että hallituksen sisällä tekee hyvää työtä. Kompromissien esiin nostaminen ei usein riitä motivoimaan ihmisiä äänestämään puoluetta, vaan keskustelua pitää pystyä hallitsemaan.”
Niinistö toivoo, että tulevissa eduskuntavaalikeskusteluissa ei ajauduttaisi ”velkapelottelun politiikkaan”, jossa alijäämän vähentäminen on itsetarkoituksellista ja menee politiikan sisältöjen ohi.
”Alijäämää pitää supistaa, mutta se pitää tehdä niin, että samaan aikaan panostetaan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tällä hallituskaudella edelliskausien leikkausten vaikutuksia on korjattu, mutta se ei vielä ole ollut visionääristä koulutuspolitiikkaa. Se työ on pahasti kesken.”
