Suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) toivoo laajempaa keskustelua, voiko EU enää nykyrakenteellaan vastata esimerkiksi Yhdysvaltain tukiaisiin.
Satu Hassi (vihr) johtaa suurta valiokuntaa, joka päättää eduskunnan kannan EU-asioihin. Kuva: Emmi Korhonen / Lehtikuva
Teija Sutinen HS
Bryssel
Eduskunnan suuressa valiokunnassa istuvat kansanedustajat suhtautuvat nihkeästi ajatukseen, että EU-jäsenmaat voisivat myöntää valtiontukia yrityksilleen aiempaa avokätisemmin. Myöskään ajatus uudesta EU-rahastosta ei saa vastakaikua.
Lue lisää: EU:n valtiontukiuudistus on menossa Suomen kannalta väärään suuntaan: ”Olemme hyvin huolissamme”
Tämä on ollut Suomen pitkä ja refleksinomainen linja, mutta EU on Britannian EU-eron, koronapandemian ja Venäjän hyökkäyksen seurauksena murroksessa.
Valtiontukiuudistus ja suvereniteettirahasto ovat EU:n suunnitelmissa sillä perusteella, että EU:n täytyy pysyä kilpailukykyisenä, kun muutkin maat, eli lähinnä Yhdysvallat ja Kiina, tukevat omaa teollisuuttaan.
EU-asiat käsittelevän suuren valiokunnan puheenjohtaja Satu Hassi (vihr) sanoo, että Suomessa pitäisi aloittaa vakava keskustelu siitä, miten EU pystyy vastaamaan haasteisiin nykyisellä taloudellisella rakenteellaan.
”Ensin tuli korona, sitten tuli sota, nyt on Yhdysvaltain Inflation Reduction Act [ilmastopaketti]. Nyt on tultu sen eteen, että EU:ssa on otettava seuraava kehitysaskel.”
Satu Hassi (vihr) Kuva: Kalle Parkkinen
”
”Saa helposti rahantuhlarin tai epäisänmaallisen leiman.”
Hassin mukaan EU on kehittänyt valtavien rahoitustarpeiden edessä erilaisia ”vippaskonsteja”, esimerkiksi EU-budjetin ulkopuolisia rahastoja. Tarvetta olisi kuitenkin selvästi pysyvämmille järjestelyille.
”En ole varma, onko siihen poliittista valmiutta ja millä aikataululla tuloksia voisi saada. Poliitikon on Suomessa turvallisinta argumentoida niin, että jatketaan samaa linjaa kuin tähänkin asti. Jos ehdottaa jotain muuta, saa helposti rahantuhlarin tai epäisänmaallisen leiman.”
Tällä kaudella komissio on pyrkinyt kehittämään suoraan EU:n budjettiin meneviä veroja, muun muassa hiilitullit. Hassi toivoo vastaavien hankkeiden menevän eteenpäin.
Hassi kannattaa perusperiaatetta, että EU:ssa ei lähdettäisi kilpajuoksuun valtiontuissa. Samoin hän pitää tässä vaiheessa järkevänä hallituksen kantaa, että EU katsoisi ensin olemassa olevat rahastonsa ennen kuin lähtisi perustamaan uusia.
”Mutta kun Yhdysvallat on päättänyt näin ison tukiaispaketin, Euroopankin pitäisi miettiä. On todellinen ongelma, miten EU siihen vastaa. Tasapainon löytäminen ei ole helppoa.”
Hassin mukaan Saksassakin linja alkaa muuttua, mikä voi vaikuttaa myös Suomen ajatuksiin.
Yhdysvaltain ilmastopaketti IRA sisältää kaikkiaan 369 miljardin euron edestä toimia vihreän siirtymän vauhdittamiseksi.
Suuren valiokunnan varapuheenjohtajan Jani Mäkelän (ps) mielestä kysymys valtiontuista ei ole yksinkertainen. Hän sanoo kallistuvansa vapaan markkinatalouden puolelle.
Jani Mäkelä (ps) Kuva: Aleksi Jalava
”
”On aina riski korruptoitumisesta.”
”Markkinoiden pitää toimia mahdollisimman vapaasti ilman valtion tarpeetonta puuttumista”, hän sanoo.
”Jos valtiontuet sallitaan vapaammin, on aina riski korruptoitumisesta. Etenkin itäisessä Euroopassa on valtionhallintoja, joissa tuki voi valahtaa vääriin taskuihin.”
Mäkelän mukaan asian toinen puoli on se, että vanhat teollisuusvaltiot Saksa ja Ranska ovat aina tukeneet omaa teollisuuttaan EU:n sallimiin määriin asti, toisin kuin Suomi.
”Jo nyt Suomella on takamatka. Ei ole yksinkertainen yhtälö, jos valtiontukia alettaisiin nyt sallia enemmän.”
EU:ssa kaavailtuun uuteen suvereniteettirahastoon Mäkelä suhtautuu torjuvasti.
”Olisin äärimmäisen yllättynyt, jos siitä Suomelle mitään maksettaisiin. Kun raha ei kasva puissa, ainakin itselläni on oletus, että Suomi tulisi rahastossa maksamaan enemmän kuin saisi.”
Kokoomuksen Anne-Mari Virolainen sanoo valtiontukien olevan Suomelle ”tosi tarkka paikka”.
Anne-Mari Virolainen (kok) Kuva: Johannes Kotkavirta
”
”Sen ei pitäisi olla tuotannollista tukea.”
”Olen lähtökohtaisesti protektionismin vastustaja. Jenkeissä sitä on harrastettu perinteisesti, se ei ollut Donald Trumpin aikainen uusi keksintö. He haluavat pitää teollisuuden Yhdysvalloissa.”
Euroopan pitäisi Virolaisen mukaan pitää huolta teollisuuden kilpailukyvystä samalla kun pidetään yllä suhdetta Yhdysvaltoihin.
”Jos valtiontukia päätetään antaa, sen ei pitäisi olla tuotannollista tukea eli seinien rakentamiseen tarkoitettua. Mutta se voisi olla tukea, joka lisää uusiutuvan energian käyttöä ja edistää vähähiilisyyttä.”
Virolaisen mukaan Suomen opinkappaleena on ollut, että valtio ei valitse voittajia.
”Suvereniteettirahastoa vastustan lähtökohtaisesti. Vierastan tällaisia uusia välineitä. Me emme voi käydä uudestaan sitä keskustelua, joka jo kertaalleen käytiin EU:n elpymisvälineestä.”
Suuren valiokunnan jäsen Eveliina Heinäluoma (sd) pitää ajatuksia valtiontukien kasvattamisesta ja mahdollisesta rahastosta huolestuttavina.
Eveliina Heinäluoma (sd) Kuva: Jussi Helttunen
”
”Vapaat, kilpaillut markkinat on ydin.”
”Nyt näytetään nostettavan pysyvämpiä ehdotuksia pöydälle. Valtiontukien höllentämisen kuuluu olla määräaikainen toimi, ja nyt pitäisi palata normaalitilaan mahdollisimman pian. Vapaat, kilpaillut markkinat on ydin EU:n toiminnan kannalta.”
Heinäluomakin korostaa, että EU:lla on olemassa olevia työkaluja riittämiin, muun muassa noin 800 miljardin euron kokoinen elpymis- ja palautumistukiväline.
”Siinäkin kesti aikaa saada maiden suunnitelmat kasaan. Pelkästään avustusmuotoisesta tuesta on jaettu vasta 100 miljardia [euroa], kun sen osuus on 390 miljardia [euroa]. Uusissa työkaluissa ja rahastoissa on usein se puoli, etteivät ne ole otettavissa käyttöön nopeasti.”
