Hypo ja monet muut pankit ennakoivat nyt, että 12 kuukauden euribor voi ensi kesään mennessä saavuttaa huippunsa kolmen prosentin tuntumassa.
Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor on viime päivinä heilahdellut hyvin vauhdikkaasti. Viime viikolla nähdystä 2,625 prosentista laskeuduttiin keskiviikkona 2,363 prosenttiin. Torstaina noteeraus kipusi taas 2,47 prosenttiin.
Asuntolainan korontarkistuspäivälle osunut taso määrää seuraavan 12 kuukauden lainakoron, joten huono tuuri euriborin vuoristoradalla maksaa lainanottajalle selvää rahaa.
Asuntorahoittaja Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus sanoo STT:lle, että tällainen poukkoilu päivien välillä on hyvin poikkeuksellista ja heijastaa epävarmuutta siitä, millaisia korkopäätöksiä Euroopan keskuspankki EKP ensi kesään mennessä tekee.
Euribor-korot heijastavat ja varsinkin 12 kuukauden euribor ennakoi EKP:n ohjauskorkoa. Ne määräytyvät pankkien välisten vakuudettomien korkotarjouksien perusteella. Korkoja määrittävässä paneelissa on mukana 18 eurooppalaista pankkia, joiden joukossa ei tällä hetkellä ole yhtään pohjoismaista pankkia.
Toinen syy heiluntaan on Brotheruksen mukaan se, että 12 kuukauden koroilla ei ole pankkien välillä kovin paljon kauppaa, joten luku perustuu enemmän pankkien arvioihin siitä, mille tasolle korot asettuisivat. Lyhyemmät euriborit ovat pysyneet paljon vakaampina kuin 12 kuukauden korko.
Hypo ja monet muut pankit ennakoivat nyt, että 12 kuukauden euribor voi ensi kesään mennessä saavuttaa huippunsa kolmen prosentin tuntumassa.
– Se nousisi selvästi nykytasolta, mutta ei enää radikaalisti. EKP:n suunta voisi ehkä vuonna 2024 olla taas laskeva, Brotherus sanoo.
Samalla tilanteeseen liittyy poikkeuksellisen suurta epävarmuutta.
– Keskuspankin pitäisi ajatella vain rahapolitiikkaa, mutta ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön vaikutukset koko yhteiskuntaan ovat aika läpitunkevat. Tilanteessa, jossa puhutaan ydinaseiden käyttämisestä Euroopassa, on aika hankalasti arvioitavia vaikutuksia.
12 kuukauden euribor nousi plussan puolelle huhtikuussa tänä vuonna. EKP lähti kesällä nostamaan ohjauskorkojaan ja nyt se on vaikeassa ristipaineessa.
– Pitäisi hillitä inflaatiota, mutta ei niin paljon, että se aiheuttaisi ongelmia työllisyydelle ja talouskasvulle. Se on aika vaikea tai mahdoton nuorallatanssi, Brotherus sanoo.
Tähän asti EKP:n suunnalta kuuluneet kommentit ovat olleet tiukkoja. Pääjohtaja Christine Lagarde on viestinyt, että korkojen nostoa on syytä jatkaa euroalueen inflaation nujertamiseksi.
