Ex-puoluesihteerit Seppo Kääriäinen ja Jarmo Korhonen kertovat näkemyksensä siitä, miten keskusta voi itsensä vielä pelastaa. Korhosen mukaan puoluejohto on vaihdettava ja linjaa muutettava.
Annika Saarikon keskustalle tämän vaalikauden yhteistyö punavihreiden hallituskumppaneiden kanssa ei ole ollut menestys kannatuskyselyissä. Ex-puoluesihteeri Seppo Kääriäinen on vakavana surkeiden lukujen edessä ja ex-puoluesihteeri Jarmo Korhonen penää puolueelta ryhtiliikettä. Kuva: SEPPO KÄRKI / IS, IVAN BESSEDIN, LASSI LAPINTIE / LEHTIKUVA
Mika Lehto
Keskusta on nyt surkeassa jamassa, rohto krooniseen kannatuskatotautiin on ollut kateissa nelisen vuotta.
Tilanne vetää vakavaksi Seppo Kääriäisen (kesk), joka on puolueen pitkäaikainen ex-kansanedustaja ja ex-puoluesihteeri.
– Aina on tehtävissä, aina on tehtävissä. Puoluejohto, ministeriryhmä ja eduskuntaryhmä toivottavasti pysähtyvät nyt realiteettien edessä.
– Tulos ei ole syntynyt nyt. Enkä väitä, etteikö nämä viime aikojen tapahtumat olisi liukastuttaneet gallup-alamäkeä. Tämän juuret ovat paljon, paljon kauempana, Kääriäinen sanoi IS:lle.
Eduskuntavaaleihin on alle neljä kuukautta aikaa, ja voittajameiningistä ei ole tietoakaan. Keskusta romahti nelisen vuotta sitten pääministeripuolueesta nelospuolueeksi, ja hallitustaipaleella kannatus on nyt tipahtanut alle kymmenen prosentin, ja kuukaudessa kannatuksesta häipyi peräti 1,9 prosenttiyksikköä.
Annika Saarikko on keskustan kolmas puheenjohtaja tällä vaalikaudella. Juha Sipilä luopui paikastaan ylimääräisessä puoluekokouksessa syksyllä 2019 ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Katri Kulmuni. Kulmuni ehti olla puheenjohtajana vain vuodenpäivät, kun Saarikko voitti puheenjohtajakisan syksyn 2020 puoluekokouksessa. Kuva: Lassi Lapintie / Lehtikuva
Ylen kyselyssä keskustan kannatus oli 9,0 prosenttia ja sijoitus viides, edellä vihreät (9,7%) ja kannoilla liki tasalukemissa vasemmistoliitto (8,9%).
Lue lisää: Saarikko kommentoi murheellisena keskustan kannatuksen sukellusta – kiisti hallituskumppanin syytökset: ”Vakava väite”
– Huonon kierteen katkaiseminen ei ole helppo tehtävä. Hyvän kierre tahtoo jatkua, ilman että tekee yhtään mitään. Huonon kierteen katkaiseminen ei tempuilla ratkea, varsinkaan tällaisina aikoina yksittäinen temppu tai ihmelääke ei auta.
– Kyllä se lähtee vakaasta asian hoidosta ja siitä, että ihmiset pystyvät luottamaan hallituspolitiikkaan ja puolueeseen – keskustaan tässä tapauksessa. Luottamuksesta kaikki lähtee, Kääriäinen summasi.
Kääriäinen viettää eläkepäiviään, eikä halua ohjeita antaa keskustalle, paitsi yksi neuvo puheen sekaan päätyi.
– Maaliskuun alkuun saakka on syytä kaikkien hallituspuolueiden, keskusta mukaan luettuna, elää siististi ja ponnekkaasti ja keskenään joustavalla otteella hoitaa hallituspolitiikkaa tällaisena aikana, Kääriäinen opasti.
– Maaliskuu on väkisin vaalikausi. Yksi kuukausi on syytä pyhittää vaaliasioiden ja tulevaisuuden tavoitteiden esittelylle, ja menneen ruotimiselle. Silloin värikäskin toiminta on mahdollista, mutta ei hallitus voi silloinkaan lopettaa toimintaansa, kun emme tiedä mitä maailmalla tapahtuu, Kääriäinen jatkoi.
Seppo Kääriäinen tuli puoluetoimistolle töihin vuonna 1970, puoluesihteerinä hän toimi 1980-1990 ja kansanedustajana 1987-2019. Poliittisen uransa aikana Kääriäinen oli kahdesti ministerinä: kauppa- ja teollisuusministerinä Ahon hallituksessa ja puolustusministerinä Vanhasen ykköshallituksessa. Kuva: Seppo Kärki / IS
Viime kuukausien ja viikkojen riitely ja pörhistely hallituksessa ei ole keskustaa auttanut, päinvastoin. Esimerkiksi luonnonsuojelulaissa keskusta sanoi puolustavansa omia arvojaan, liittoutui opposition kanssa ja veti maton hallituskumppaneidensa alta.
Lue lisää: ”Maito on kaatunut” – Sanna Marin ja hallituskumppanit ryöpyttivät keskustaa, Annika Saarikko kuittasi takaisin
– Kyllä viime aikojen tapahtumat ovat olleet omiaan viemään kannatusta alaspäin, en halua sitä kiistää. Juuret tälle kehitykselle ovat kauempana kuin ihan viimeisissä viikoissa.
– Ymmärrän, että keskusta oli tiukkana omaisuudensuoja-asiassa. Mitä olisi tapahtunut, jos keskusta ei olisi tätä nostanut pöydälle luonnonsuojelulain käsittelyssä? Mikä huuto siitä olisi tullut? Suo siellä, vetelä täällä, Kääriäinen filosofoi.
Keskustakonkari Kääriäinen ei vielä ole nostamassa käsiä pystyyn tulevien vaalien suhteen.
– Tässä ei pidä uhota mitään, kellään ei ole varaa uhota. Mahdollisuuksia vaaleissa on, ei ole mikään pakko alistua 9-10 prosenttiin.
– Ei keskustan kirvestä kaivoon pidä heittää onnettoman, synkän galluptuloksen perusteella. Rivit on koottava ja henki päälle! Vaalitilanne ja -tunnelma syntyvät pitkälti viimeisen kuukauden aikana, jossa ihmiset sitten äänestävät, Kääriäinen muistutti.
Keskusta on entinen suuri puolue, nykyinen keskisuuri puolue.
Lue lisää: Kommentti: Nyt se sitten tapahtui: Annika Saarikon kepun kannatus putosi alle 10 prosentin – tulevaisuus on sysimusta, kun ydinkin alkaa sulaa
– On siinä haastetta kerrakseen. Tämä on historiallinen tilanne. Näin alhaisiin kannatuslukemiin täytyy mennä silloisen maalaisliiton alkuvuosiin.
– Olemme keskisuuri puolue gallupeiden perusteella, emme kolmen suuren joukossa podiumpuolue. Se vaan pitää tunnustaa ja tehdä oikea asento, Kääriäinen sanoi.
Kääriäinen on elätellyt toiveita keskustalaisten tapaan kannattajien kotiinpaluusta.
– Kotiinpaluu tarkoittaa pääosin katsomossa olevia keskustalaisia. Kotiinpaluu tarkoittaa näihin entisiin äänestäjiin vetoamista, että tulkaa aatteelliseen kotiinne takaisin. Katsomossa on hyvin paljon väkeä, hyvin paljon väkeä.
– Porukkaa on vuosien aikana valunut katsomoon seurailemaan, mitä keskusta pohjimmiltaan on, mitä se ajaa, miten se selviää. Olen politiikasta vetäytynyt, enkä tyrkytä neuvoja, Kääriäinen totesi.
Ex-puoluesihteeri Jarmo Korhoselta (kesk) neuvoja keskustalle tulee kuin apteekin hyllyltä.
– Pahin mahdollinen tilanne. Keskustan pitää vaihtaa puoluejohto tai pitää tehdä selkeä paperi tulevaa vaalikautta varten. Paperi, josta pidetään kiinni: nämä asiat keskusta lupaa.
– Keskustan pitää todeta, että se on epäonnistunut totaalisesti vihervasemmistolaisessa hallituksessa. Keskustan pitää muuttaa linjansa ja ilmoittaa, mihin se hakee luottamusta vaaleissa, Korhonen ehdotti.
Jarmo Korhonen toimi keskustan puoluesihteerinä 2006-2010. Kuva: Ivan Bessedin
Korhosen mukaan äänestäjät ovat ymmällään keskustan linjasta.
– Keskusta on pysynyt isojen puolueiden joukossa, kun sillä on isoihin kysymyksiin selkeä kanta. Nythän kukaan ei tiedä, mikä on keskustan linja. Luonnonsuojelulaistakin oli kaksi linjaa: ensin hallituksen kanssa yhteinen linja ja sitten ilmoitetaan, että ”eivaiskaan” ja linja on nyt tämä. Kannatus häviää linjattomuuteen
– Venäläiselle öljylle pannaan 60 dollarin hintakatto. Mutta ei saada hintakattoa suomalaiselle sähkölle ja ruualle, väliaikaisestikaan. Yli miljoona suomalaista ei pysty maksamaan tulevan talven sähkö- ja ruokalaskujaan ja menojaan.
– Äänestäjät odottavat, että asioihin sanotaan suoraan. Eihän missään järjissään ole 50 sentin kilowattihinta sähkössä ja satojen prosenttien korotukset. Kriisissä pitää toimia kriisin edellyttämällä tavalla. Ihmisiltä on hävinnyt turvallisuuden tunne ja silloin käy näin, Korhonen totesi.
Keskusta ei ole Korhosen mielestä ollut vastuullinen valtiontalouden hoitaja ja uskaltanut sanoa, että kaikkiin uudistuksiin ei ole varaa.
– Hallitusohjelmalla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Siltä hävisi pohja koronakriisin ja Ukrainan sodan jälkeen. Ei tällä hallituksella ole järkevää hallitusohjelmaa. Se lisäsi menoja, kun samaan aikaan joutui hoitamaan kriisejä.
– Muut hallitukset olisivat tehneet sen, että uudistukset olisi pysäytetty, velkaantumista olisi hillitty, hoidettu kriisi ja sen jälkeen mietitty uudistuksia. Tämä hallitus velkaannutti valtiotalouden.
– Jos keskusta sanoo olevansa vastuullinen valtiontalouden hoitaja, silloin uudistukset olisi pysäytetty. Nyt tehtiin kaikki mitä luvattiin. Tehtiin uudistuksia, joihin meillä ei ole varaa ja kaikki tehdään velaksi. Tämä iskee nyt kovaa, Korhonen näki.
Korhonen edustaa keskustasiipeä, joiden mielestä hallitukseen meno oli virhe, kun Juha Sipilän (kesk) pääministeripuolue romahti vaaleissa ykköspaikalta neljänneksi.
– Vihervasemmisto arvosteli voimakkaaksi Sipilää. Sipilä pani itsensä peliin, puolusti linjaansa, hävisi vaalit. Sama porukka menee hallitukseen sen porukan kanssa, joka on tehnyt kaikkensa neljä vuotta Sipilän linjan murskaamiseksi.
– Siitä alkoi se alemmuudentunne. Jos ollaan jotain mieltä, pysytään sillä ja mennään oppositioon, jos on hävitty vaalit. Eikä lähdetä nöyristelemään. Keskustalla ei ole mitään voittajailmiötä, koska sillä ei ole omaa linjaa, Korhonen tiivisti.
Riitely hallituksessa ei puolueiden kannatusta nosta. Korhonen ennustaa, että seuraavaksi myös Sdp:n kannatus alkaa hiipua.
– Vaalien ykköspaikan pitää kokoomus ja tammikuun gallupissa perussuomalaiset on ohittanut Sdp:n, Korhonen povasi.
Keskustaa Korhonen ei vielä julista auringonlaskun puolueeksi.
– Ellei se itse tee sitä. Nyt saattaa käydä huonosti. Viisi prosenttiyksikköä voi ennen vaaleja kannatusta nostaa, 14:ään prosenttiin, ei sen enempää. Kunnollisella vaalikampanjalla, kunnollisella ohjelmalla.
– Kyllä keskusta pärjää, jos se palaa perusasioiden ääreen, Korhonen sanoi.
