Puolustusministerinä syksyn 2018 Airiston Helmen kiinteistöihin kohdistuneen viranomaisoperaation aikaan ollut Jussi Niinistö sanoo nyt Iltalehdelle, että Suomen oloissa täysin poikkeuksellinen operaatio oli erittäin tärkeä. Myös sotahistorian dosentti ja maanpuolustukseen laajasti perehtynyt Markku Salomaa sekä nimettömänä pysyttelevä sotilasasiantuntija painottavat samaa.
– Voi sanoa, että eri viranomaisten yhteisoperaatio ei ollut turha. Se oli hyvinkin tarpeellinen, Niinistö painottaa.
– TP-Utvaa myöten oltiin tietoisia asiasta ja kyseessä oli korkean profiilin operaatio, Niinistö jatkaa viitaten tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen ministerivaliokuntaan.
Niinistö toteaa, ettei hänellä ole kuitenkaan mahdollisuutta mennä Airisto-operaation tarkempiin yksityiskohtiin ”vielä pitkään aikaan”. Erilaiset vaitiolosäännöt ja myös maanpuolustuksen etu estävät avoimen kommentoinnin asiasta.
Suomen viranomaiset iskivät Airiston Helmen kiinteistöihin ja toimintaan mittasuhteiltaan täysin poikkeuksellisessa operaatiossa syyskuussa 2018. Tähän osallistuivat keskusrikospoliisi (KRP), Lounais-Suomen poliisilaitos, Rajavartiolaitos, Tulli ja Puolustusvoimat. Yhtiön omistamille saaristokiinteistöille oli tätä ennen noussut isoja majoitustiloja, runsaasti jyhkeitä venelaitureita sekä helikopterikenttiä.
Kiinteistöt sijaitsevat Suomelle tärkeiden huoltoväylien lähellä. Niistä moni on rakennettu saarille, joiden läheisyydestä kulkee esimerkiksi laivaliikenteen pääväylä Turkuun ja Naantaliin sekä myös Pansion varuskuntaan ja satamaan. Pansiossa sijaitsee merivoimien päätukikohta.
Viranomaiset eivät ole missään vaiheessa vahvistaneet, että operaatiolla olisi ollut mitään turvallisuuspoliittista ulottuvuutta. Ainoastaan KRP:n tuolloin aloittamasta rikostutkinnasta on kerrottu julkisesti.
Massiivisesta noin 400 viranomaisen operaatiosta oli kuitenkin tiedotettu kaikkia keskeisiä poliitikkoja jo hyvissä ajoin etukäteen. Useat sotilaslähteet arvioivat Iltalehdelle heti operaation jälkeen, että kyse oli todennäköisesti myös sotilaallisten uhkien torjunnasta.
Itämeren turvallisuuden asiantuntija totesi tuolloin suoraan, että Turun saaristossa oli meneillään valtiotason operaatio, joka pyrki kitkemään Venäjän sotilastiedustelun GRU:n toimintaa alueella.
– Oli se merkittävä virstanpylväs tässä tiedostamisprosessissa, joka liittyy näihin venäläisten tekemiin maakauppoihin, nykyään Kannuksen kaupunginjohtajana toimiva Jussi Niinistö sanoo Airiston Helmen viranomaisoperaatiosta. ATTE KAJOVA
Tukikohtia?
Euroopan sotahistorian dosentti ja valtiotieteen tohtori Markku Salomaa pitää erittäin hyvänä asiana, että Airiston Helmi oy:n toimintaan puututtiin viranomaisten puolesta järeästi. Jos tätä ei olisi tehty, yrityksen kiinteistöt aiheuttaisivat Salomaan väitteen mukaan nyt harmaita hiuksia Suomelle Venäjän hyökkäyssodan kiristämässä turvallisuustilanteessa.
– Siihen toimintaan puututtiin juuri oikealla ajalla, Salomaa sanoo.
Hän väittää Iltalehdelle vahvasti omiin lähteisiinsä nojaten, että Turun saaristosta useita saaria omistukseensa hankkineen Airiston Helmen taustalla olisi ollut Venäjän sotilastiedustelu GRU. Salomaan väitteen mukaan Airiston Helmen lukuisiin kiinteistöihin oltiin pystyttämässä tukikohtia, joista käsin Venäjän sotilastiedustelun joukot olisivat voineet tehdä tarvittaessa nopeita Suomen huoltovarmuutta horjuttavia operaatiota.
Sotahistorian dosentti Markku Salomaa väittää, että Airiston Helmessä oli kyse tukikohtien rakentamisesta.
Saman arvion tekee myös nimettömänä pysyttelevä sotilaslähde, joka pitää selvänä että kyseessä oli Venäjän tukikohtien rakentaminen sotilaskäyttöön.
Salomaa muistuttaa, että Airiston Helmen kiinteistöjen läheltä kulkee Suomen keskeisiä merikaapeleita Ruotsiin, joiden avulla tietoliikenneyhteydet länteen toimivat. Hän väittää, että näiden kaapeleiden vakoiluun oli jo olemassa valmiuksia.
– Kyseessä oli sellainen keskus, jossa kyettiin merikaapeleista lukemaan dataa. Siinä oli valmisteilla GRU:n tukikohta. Siitä olisi myös tullut semmoinen toimintakeskus, josta olisi voitu levittää uudemman polven merimiinoja laivaväylille, Salomaa väittää Airiston Helmen pääkiinteistöistä.
Airiston Helmen päärakennus oli Ybbernäsissä Paraisilla sijaitseva 369 neliön omakotitalo. Sen kellarista löytyi Iltalehden tietojen mukaan viestikeskukseksi kuvailtu tila teknisine laitteistoineen. Kiinteistö on sittemmin myyty eteenpäin. RONI LEHTI
Ymmärsi sijainnin
Jussi Niinistö kävi puolustusministerinä toimiessaan tutustumassa Airiston Helmen kiinteistöihin jo noin kolme vuotta ennen massiivista viranomaisiskua. Tästä avustajien ja viranomaisten kanssa tehdystä kierroksesta Turun saaristossa hän on kertonut toimittaja Jari Korkin kirjoittamassa kirjassa Puolustuksen paluu – Jussi Niinistön vartiovuoro (Otava 2019) ja myös Iltalehden haastattelussa.
Niinistö muistelee nyt, miten kävi kiertämässä mereltä käsin kiinteistöjä merivoimien silloisen komentajan Kari Takasen kanssa.
– Heti kun aloitin ministerinä, olin kiinnostunut tästä kysymyksestä ja halusin myös käydä paikan päällä kartoittamassa tätä. Usein paikan päällä havainnoi asian merkityksen paremmin kuin tekstiä tutkiessa tai karttaa katsoessa, Niinistö sanoo.
– Siinä kyllä ymmärsi, että millä paikalla tämä Airiston Helmi on ja minkälaiset merkitykset sillä on suomalaisille meriyhteyksille, jos se on ilkeämielisten tahojen käsissä. Niin tietoliikenne kuin muu liikenne, puhumattakaan maanpuolustuksen toimijoista, liittyen esimerkiksi Ahvenanmaan suuntaan kulkemiseen, Niinistö jatkaa.
Hän kertoo myös, miten kiinnitti huomiota esimerkiksi saarikiinteistöjen rantojen varustukseen.
– Jo silloinhan (vuonna 2015) siellä oli poikkeuksellisen vahvat laiturirakenteet ollakseen tällainen lomakohde. Siihen kiinnitin huomiota. En tietysti käynyt itse saarilla, Niinistö sanoo.
Niinistö pitää selvänä, että valtavalla viranomaisiskulla näytettiin, ettei tämän tyyppistä toimintaa sallita Suomessa. Hän toteaa Airiston Helmi -operaation toimineen myös ennaltaehkäisevänä esimerkkinä.
– Siellä oli ihan oikeita ongelmia, joihin haluttiin puuttua. Mutta epäilemättä se lähetti vahvan signaalin Venäjän suuntaan. Ja tällaisia vastaavanlaisia paikkoja kuin Airiston Helmi ei enää samassa mittakaavassa muodostunut sen jälkeen.
Yhä seurannassa
Salomaa väittää, että Airiston Helmen lisäksi Suomessa on useita muitakin paikkoja missä venäläisillä on ollut samantyyppisiä suunnitelmia. Hänen mukaansa useat Suomessa julkisuuteen nousseet venäläisten kiinteistökaupat kytkeytyvät taustalla Venäjän valtioon ja sotilastiedustelu GRU:n toimintaan.
– Täällä esiintyy liikemiehinä miehiä joiden todellinen työnantaja on Venäjän valtio, Salomaa väittää.
Iltalehti kertoi toissa syksynä miten puolustusministeriö on huolestunut venäläisoligarkki Igor Kesajevin Etelä-Savossa Saimaan rannalla sijaitsevasta Kotasaaren kiinteistöhankkeesta. Kesajev osti huhtikuussa 2020 Puumalan ja Sulkavan kuntien alueella sijaitsevasta Partalansaaresta ison maa-alueen, johon pystytettiin toissa kesänä majoitustiloja arviolta sadalle hengelle. Lisäksi saareen on rakennettu maavalleilla suojattu helikopterikenttä, jota ei ollut alunperin mainittu kiinteistön rakennusluvan yhteyteen jätetyssä asemapiirroksessa.
Kesajevin edustajat ovat kertoneet rakennusluvat myöntäneelle Puumalan kunnalle, että kyseessä olisi lomakylä. Puolustusministeriöstä kuitenkin vahvistettiin Iltalehdelle, että siellä seurataan tarkasti, mihin tarkoituksiin Kotasaaren kiinteistöjä aiotaan käyttää.
Partalansaari sijaitsee Saimaan sydämessä keskellä ”ei mitään”, mutta sen ohitse kulkee Suomen tärkein sisävesiväylä: Saimaan syväväylä, josta on yhteys Saimaan kanavan kautta aina Itämerelle asti.
Tiimin vetäjä Anu Sallinen puolustusministeriön kiinteistö- ja ympäristöyksiköstä kertoi viime vuoden lopulla Iltalehdelle, että ministeriöllä on yleisesti joitakin venäläisten ostamia kiinteistökohteita seurannassa. Puumalan Kotasaaren hän totesi olevan nyt takavarikossa ulosottoviraston toimesta.
Vielä alkuvuodesta 2022 ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Kotasaari oli puolustusministeriön seurannassa. Ulosottovirasto kuitenkin takavarikoi kiinteistön, sen jälkeen kun Kesajev joutui huhtikuussa EU:n Venäjän vastaiselle pakotelistalle.
– Jos joskus pakotteista voidaan luopua, niin omaisuushan sitten palautuu omistajalle, Sallinen sanoi.
Airiston Helmen kiinteistöistä Sallinen sen sijaan kertoi, että ne eivät ole enää puolustushallinnon mielenkiinnon kohteina.
– Se tapaus on ollut täysin KRP:n hallinnassa. Sen, mitä puolustushallinto antoi silloin virka-apua, jälkeen meillä ei ole ollut mitään tekemistä asian kanssa.
Saimaan syväväylän varressa sijaitsevaan Kotasaareen on rakennettu 530 neliömetrin kokoinen päärakennus ja 150 neliön henkilökunnan talo sekä rantasauna. Alueelle on tehty myös oma tieverkosto. henri kärkkäinen
Näyttää samalta
Puolustusministeriö voi äärimmäisenä keinona käynnistää kansallista turvallisuutta uhkaavissa tapauksissa kiinteistöjen pakkolunastusmenettelyn. Sallinen korostaa, että kyse on hyvin poikkeuksellisesta keinosta, eikä sitä voida käyttää kevyin perustein.
– Vaikka tämmöinen tieto aiheuttaisi epämukavuutta, se ei vielä sellaisenaan riitä, jos tämmöistä järeää pakkolunastuskeinoa haluttaisiin käyttää, Sallinen sanoi.
Talouslehti Forbesin miljardööriksi luokittelema Kesajev on tunnettu yhteyksistään Venäjän turvallisuuspalveluun FSB:hen, sekä yhtiönsä tekemistä asekaupoista. Maanmittauslaitokselle Kesajev esitti kauppaa tehdessään ainoastaan EU-maa Kyproksen passin. Kyproksen hallinto on tunnettu siitä, että se myöntää rikkaille venäläisille EU-passeja rahaa ja investointeja vastaan.
Kaksoiskansalaisuuden omaavana kyproslaisena Kesajev kiersi luvanhakuvelvollisuuden maakauppaan Suomen puolustusvoimilta.
Iltalehden toissa syksynä haastattelemat useat ulko- ja turvallisuuspolitiikan lähteet arvioivat, että Puumalan kunta on toiminut sinisilmäisesti salliessaan kiinteistökokonaisuuden rakentamisen poikkeusluvalla. Kaikki lähteet vertasivat Kotasaaren rakennushanketta siihen, miltä Airiston Helmen rakennushankkeet näyttivät paperilla, kunnes viranomaiset tekivät yllätysratsian.
Kotasaaren helikopterikenttä on suomalaisen sotilasasiantuntijan mukaan rakennettu sotilasoppien mukaisesti. Kentän voi havaita vain ilmasta käsin ja sille kulkua suojaa maavalli. henri kärkkäinen
Isoja summia käteistä
Airiston Helmen pääomistajaa, venäläistä liikemiestä ja miljonääriä Pavel Melnikovia, epäillään yhtiöön liittyvistä verorikoksista. Syyttäjät kertoivat kesällä nostaneensa syytteitä yhteensä kahdeksaa ihmistä ja yhtä yhtiötä vastaan Airiston Helmeen liittyvässä kokonaisuudessa.
Syytteet koskevat muun muassa törkeitä veropetoksia, törkeää kirjanpitorikosta ja törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta. Syytteet käsitellään aikanaan Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.
Airiston Helmen huviloita ja rakenteita olisi epäilyjen mukaan pystytetty vuosien ajan harmaan työvoiman avulla. Veroja ja työeläkemaksuja epäillään vältetyn noin 2,85 miljoonan euron edestä.
Keskusrikospoliisi käynnisti syksyn 2018 suurratsian jälkeen esitutkinnan, jossa oli kaksi haaraa. Toinen liittyi verorikoksiin ja toisessa epäiltiin mittavaa rahanpesua. Kotietsinnöissä löydettiin löydettiin suuri määrä asiakirjoja, sähköisiä tallennusvälineitä sekä noin 3,5 miljoonaa euroa käteistä rahaa.
Rahanpesuhaaran tutkintaan KRP haki useamman kerran lisäaikaa. Lopulta viime huhtikuussa keskusrikospoliisi ei kuitenkaan enää nähnyt edellytyksiä jatkaa rahanpesututkintaa. Syyttäjät kertoivat puolestaan kesällä päättäneensä tutkinnan rajoittamisesta. Rajoituspäätös tarkoitti sitä, että Airiston Helmestä takavarikoidut 3,5 miljoonaa euroa on palautettu.
Tutkinnan rajoittamista poliisi perusteli sillä, että rahanpesurikoksen edellyttämä esirikos ei tullut näytetyksi toteen. Keskusrikospoliisi oli tehnyt oikeusapupyynnön asiasta Venäjälle, mutta Venäjän vastauksesta ei ilmennyt, että mahdollista esirikosta koskevat epäilyt olisivat johtaneet Venäjällä tutkintaan tai syytteeseen.
Pavel Melnikov on kiistänyt kaikki häneen kohdistetut rikosepäilyt.
Poliisitutkinnan aikana kaksi miestä on ollut vangittuna. Heistä nelikymppinen venäläismies vapautettiin alkuvuonna 2019. Hänen lisäkseen vangittuna on ollut viisikymppinen virolaismies, joka vapautui jo aiemmin. Rahavarojen lisäksi poliisi takavarikoi kiinteistöistä myös asiakirjoja, tietokoneita ja kiinteistöjen valvontajärjestelmien tallennusvideoita.
Airiston Helmen kiinteistöistä useat oli varustettu liiketunnistimilla ja kameravalvonnalla. JENNI GÄSTGIVAR
Ybbernäsissä Paraisilla säilytettiin myös Airiston Helmen hankkimaa merivoimien entistä alusta. RONI LEHTI
Seitsemän laituria
Airiston Helmi oy:n omistamista kiinteistöistä on nykyään ainakin jo yli puolet myyty eteenpäin, mutta osa kohteista on edelleen myynnissä. Melnikov tiedotti syksyllä 2019, että kaikki yhtiön kiinteistöt pannaan myyntiin.
Kohteista myymättä on muun muassa niistä arvokkaimmaksi arvioitu Säkkiluodon saari keskellä Airistoa. Siitä pyydetään 2,95 miljoonaa euroa. Vajaan kymmenen hehtaarin saarella on tasokkaiden lomakiinteistöjen lisäksi muun muassa oma helikopterikenttä ja seitsemän järeää laituria.
Myynnissä on myös Säkkiluotoon siltayhteydellä kytketty viereinen Nevamon saari, jossa on yli 180 neliömetrin kokoinen huvilarakennus, yli sadan neliömetrin kokoinen huoltohalli, sekä muun muassa kolme laituria. Nevamosta pyydetään 1,45 miljoonaa euroa.
Airiston Helmi Oy haettiin keväällä 2019 selvitystilaan. Melnikovin avustaja, oikeustieteen tohtori Kari Uoti kertoi Iltalehdelle heinäkuussa 2019, että kiinteistövuokrausyhtiö ajaa liiketoimintansa alas ja kaikki kohteet myydään. Uotin mukaan yrityksen oli mahdotonta pyörittää liiketoimintaansa, koska muun muassa yksikään suomalainen pankki ei suostunut avaamaan sille tiliä.
Säkkiluodolle ja sen viereiseen Vivamon saareen on rakennettu lukuisia järeitä laitureita. Pelkästään Säkkiluodolla kiinteitä laitureita on seitsemän kappaletta. Jenni Gästgivar / IL
