Merenkulkualan asiantuntijat arvioivat, että Venäjä yrittää kiertää toimillaan sille asetettuja pakotteita.
Kuva: Tatiana Meel / Reuters
Martina Ahola Ubis
Venäjä on kaikessa hiljaisuudessa koonnut yli sadan vanhan säiliöaluksen laivaston, jonka tarkoituksena on kiertää Venäjälle asetettuja talouspakotteita, jotka seuraavat maan hyökkäystä Ukrainaan. Asiasta kertoo talouslehti Financial Times, joka perustaa uutisensa merenkulkualan välittäjiltä ja analyytikoilta kuulemiinsa tietoihin.
Laivayhtiö Braemar arvioi, että Venäjä on hankkinut tänä vuonna yli sata alusta joka suoraan tai epäsuorasti. Energia-alan konsulttiyhtiö Rystad puolestaan kertoo, että Venäjä on vuonna 2022 hankkinut 103 säiliöalusta ostamalla ja uudelleensijoittamalla Iranissa ja Venezuelassa toimivia aluksia. Venäjä on riippuvainen ulkomaisista aluksista raakaöljynsä kuljettamisessa.
Venäjän hallinnon toimia kutsutaan merenkulkualalla Venäjän ”varjolaivastoksi” , ja se nähdään yrityksenä kiertää maalle öljynviennille asetettuja rajoituksia.
Maanantaina tiukentuivat Venäjän öljynvientiä koskevat pakotteet. Voimaan tulevat sekä EU:n tuontikielto venäläisen raakaöljyn merikuljetuksille että hintakatto venäläiselle öljylle. EU, G7-maat ja Australia päättivät vastikään hintakatoksi 60 dollaria barrelilta. Tuontikiellosta päätettiin kesäkuussa.
Merenkulkualan välittäjien mukaan varjolaivasto heikentää Venäjään kohdistuvien pakotteiden vaikutusta, muttei kuitenkaan poista sitä.
Venäjä puolestaan on ilmoittanut jo ajat sitten, ettei se myy öljyään maille, jotka ottavat hintakaton käyttöön. Tällä se haluaa osoittaa, ettei taivu lännen asettamiin ehtoihin.
Saattaa olla, että Venäjä pyrkii sen sijaan käyttämään uutta laivastoaan myydäkseen öljyä esimerkiksi Intialle, Kiinalle ja Turkille, jotka ovat kasvattaneet Venäjän öljyn ostojaan sen jälkeen kun Eurooppa on vähentänyt.
Braemarin tutkimusyksikön johtaja Anoop Singh kertoo, että rekistereihin on ilmaantunut runsaasti nimettömiä tai uusia ostajia. Kyse on tyypillisesti 12–15 vuotta vanhoista aluksista, joita oletettavasti romutetaan lähivuosina.
– Kyse on ostajista, joita me, pitkään toimineena välittäjänä, emme tunne, Singh sanoi FT:lle. Uskomme, että enemmistö näistä aluksista on menossa Venäjälle.
Braemar kertoi kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle viime kuussa, että Venäjään liittyvien toimijoiden epäillään hankkineen vuonna 2022 ainakin 29 niin kutsuttua supertankkeria (VLCC, very large crude carrier), joista jokainen pystyy kuljettamaan yli 2 miljoonaa barrelia öljyä. Lisäksi Venäjällä arvioidaan olevan 31 Suezmax-koon alusta, jotka pystyvät kuljettamaan 1 miljoona barrelia kukin, sekä 49 kappaletta 700 000 barrelin Aframax-tankkeria.
Analyytikot arvioivat kuitenkin, että Venäjällä on vuoden 2023 alussa pulaa aluksista, ja sille voi tuottaa vaikeuksia pitää yllä aiempaa öljyn viennin tasoaan.
