Suomen ja Ruotsin ulkoministereillä Pekka Haavistolla ja Tobias Billströmillä on IS:n haastattelussa erilaisia näkemyksiä Nato-prosessin kulusta.
– Välillä tulee olo, että jokainen haluaa 15 minuuttia julkisuudessa Suomen ja Ruotsin kustannuksella. On mielenosoituksia ja provokaatioita. Tämä on tietysti ollut turhauttavaa, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoo IS:lle. Kuva: Antti Hämäläinen / Lehtikuva
Iida Hallikainen
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kertoo IS:n haastattelussa olevansa turhautunut Suomen ja Ruotsin Nato-prosessissa ilmenneisiin ongelmiin. Hän kommentoi asiaa Hanasaaressa järjestetyssä Hanalys-seminaarissa.
IS kysyi Haavistolta, onko tämä pettynyt ratifiointiprosessissa ilmenneisiin ongelmiin.
– Välillä tulee olo, että jokainen haluaa 15 minuuttia julkisuudessa Suomen ja Ruotsin kustannuksella. On mielenosoituksia ja provokaatioita. Tämä on tietysti ollut turhauttavaa, Haavisto vastaa.
– Meillä on ollut hyviä tapaamisia Helsingissä ja Turkissa viime vuonna. Se oli se mekanismi, jonka kautta pystyi seuramaan, että Suomi ja Ruotsi toteuttavat ne lupaukset, joita Turkille annettiin viime kesänä Madridin huippukokouksessa, hän jatkaa.
Haavisto sanoo, että kun mekanismi on hyllyllä, niin sanotut suorat mekanismit ovat jääneet jäljelle. Enää ei kuitenkaan istuta kolmikantaryhmässä.
Lisää viivästyksiä saattaa olla luvassa, mutta Haavisto toivoo, että Suomi ja Ruotsi olisivat Naton jäseniä Vilnan huippukokoukseen mennessä. Kokous järjestetään 11.–12. heinäkuuta.
– Valitettavasti joskus täytyy olla pessimisti ja sanoa, että kaikenlaiset viivästykset ovat mahdollisia, Haavisto sanoo.
Hän kuitenkin kehottaa muistamaan, että Unkaria ja Turkkia lukuun ottamatta muut maat ovat ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ennätysajassa.
IS kysyi saman kysymyksen myös Ruotsin ulkoministeriltä Tobias Billströmiltä.
Billström haluaa heti aluksi muistuttaa, että Suomi, Ruotsi ja Turkki sopivat yhdessä noudattavansa kolmikantasopimusta.
– Uskon, että me olemme täyttäneet kaikki sopimuksen vaatimukset. Olemme saavuttaneet pisteen, jossa Turkin on aika aloittaa ratifiointiprosessi, Billström sanoo.
Eli ette ole pettynyt ratifiointiprosessissa ilmenneisiin ongelmiin?
– Ei, olen iloinen siitä, että olemme tehneet oman osamme työstä. Luotan siihen, että myös Turkki tekee oman osansa ja aloittaa ratifiointiprosessin, Billström vastaa.
Suomi, Ruotsi ja Turkki kirjoittivat viime kesäkuussa Madridissa yhteisymmärrysasiakirjan, jota kutsutaan kolmikantasopimukseksi.
Turkki on useaan otteeseen toistanut, että Suomen ja Ruotsin täytyy täyttää sopimuksen ehdot, jotta Turkki ratifioisi maiden Nato-jäsenyydet.
Kaikki muut maat Unkaria ja Turkkia lukuun ottamatta ovat ratifioineet maiden Nato-jäsenyydet. Turkki on myös väläyttänyt, että se ratifioisi Suomen jäsenyyden ennen Ruotsia.
Haavisto kertoi Hanalys-seminaarissa, että viimeisimmän tiedon mukaan Unkari ottaisi jäsenyydet käsittelyyn helmikuun lopussa.
