Jussi Halla-aho ei kannata turvapaikkojen myöntämistä liikekannallepanoa pakoileville venäläismiehille.
Jussi Halla-ahon mukaan liikekannallepanoa vältteleville venäläisille on kyseenalaista myöntää turvapaikkoja Suomesta. Kuva: Toni Repo / IS
Sara Sairanen
On kyseenalaista myöntää turvapaikkaa Suomesta venäläismiehille, jotka ovat osittaisen liikekannallepanon piirissä, sanoi eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps) HAAPALA-TV:n lähetyksessä torstaina.
– On tietyllä tavalla inhimillisesti houkuttava ajatus, että jos venäläinen liikekannallepantava henkilö joutuisi todennäköisesti syyllistymään sotarikoksiin, niin se voisi olla peruste antaa hänelle turvapaikka. Lähtötilanne on kuitenkin se, että koko sota on rikollinen, joten on selvää, että jokainen Ukrainaan lähetettävä venäläissotilas syyllistyy sotarikoksiin, Halla-aho sanoi.
– Silloin peruste laajenee kaikkiin niihin 20–25 miljoonaan venäläiseen mieheen, jotka ovat mobilisaation piirissä tai vaarassa joutua mobilisoiduiksi. Kyllä tässä pitää tosiasiat ymmärtää ja tarkastella tätä asiaa realistisesti, hän jatkoi.
Halla-ahon mukaan asiaan liittyy myös moraalinen näkökulma. Valtaosa venäläisistä kannattaa hänen mukaansa sotaa ja Putinin hallintoa. He vastustavat ainoastaan sitä, että he itse tai heidän perheenjäsenensä joutuisivat sotatantereelle Ukrainaan, Halla-aho sanoo.
– Mielestäni on hyvin kyseenalaista myöntää näille ihmisille turvapaikkaa. Pidän sitä myös Venäjän sisäisen kehityksen ja koko konfliktin ratkaisun kannalta huonona vaihtoehtona, että tyytymättömät ihmiset päästetään ulos sieltä lepäilemään länteen ja odottamaan että tilanne rauhoittuu.
Halla-ahon mukaan on mahdollista, että turvapaikkaa hakevien joukossa Suomeen saapuu henkilöitä, jotka Venäjä voi valjastaa omaan hyötykäyttöönsä.
– Jos Venäjän johdolla olisi halu jotakin pitkän tähtäimen suunnitelmaa varten lähettää operaattoreita länsimaihin, kuten Suomeen, niin mikäpä sen helpompaa kuin lähettää heidät turistiviisumilla rajan yli ja odottaa, että hyväntahtoiset suomalaiset majoittavat heidät esimerkiksi valmiiksi parakkiin, mikä sopisi ehkä heidän toimenkuvaansa myöhemmin.
Jussi Halla-aho kommentoi HAAPALA-TV:ssä sitä, kuinka venäläisiin turvapaikanhakijoihin tulisi suhtautua. Kuva: Toni Repo / IS
IS:n politiikan erikoistoimittaja Timo Haapala tiedusteli Halla-aholta, näkeekö tämä mahdollisena, että venäläiset intoutuvat hakemaan turvapaikkoja entistä hanakammin, mikäli tieto Suomen rajapolitiikasta leviää.
Halla-ahon mukaan tieto liikkuu internetaikana rajan yli reaaliajassa ja venäläiset saavat tietoonsa kaikki muutokset, joita Suomi tekee omiin käytäntöihinsä tai lainsäädäntöönsä.
– Suomi on tällä hetkellä käytännössä ainoa EU-maa, joka ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia venäläisiltä. Mielestäni ehdoin tahdoin ei kannata luoda tällaista tilannetta ja tällaisia houkuttimia.
Halla-aho kertoi seuraavansa venäläistä mediaa hahmottaakseen sitä, kuinka Venäjä itse suhtautuu siihen, että maasta poistuu ihmisiä. Hänen mukaansa Venäjällä on puhuttu siitä, että kutsuntaikäisten poistuminen maasta estettäisiin, mutta päätösten tekemistä on lykätty jatkuvasti.
– Johtuuko tämä siitä, että siellä pelätään levottomuuksia rajalla ja tilanteen karkaamista hallinnasta, vai johtuuko se pikemminkin siitä, että Venäjän johto katsoo, että hankalin aines on syytä päästää rajan yli aiheuttamasta ongelmia Venäjällä, Halla-aho pohtii.
Hän muistuttaa, että noin viidellä miljoonalla ihmisellä Venäjän väestöstä on ulkomaan passi. Näin ollen valtaosa venäläisistä ei lähde pois maasta.
– Kutsuntojen onnistumisen kannalta on aivan yhdentekevää venäläisille, lähteekö maasta 100 000 tai 200 000 ihmistä pois vai ei.
