Suomen talous nousi viime vuoden budjettiriihen alla koronakuopasta odotettua rivakammin. Vienti veti ja teollisuuden tilauskirjat täyttyivät. Silloin ennusteet Suomen talouskasvusta olivat 2,6 prosenttia ja tälle vuodelle 2,8 prosenttia.
Nyt kaikki on toisin. Elinkeinoelämän keskusliiton suhdannebarometrissa yritykset arvioivat hyytävää syksyä. Suhdannenäkymät ovat heikentyneet kaikilla päätoimialoilla ja saldoluvut ovat painuneet jo lähelle finanssi-, euro- ja koronakriisin tasoja.
Ei siis ihme, että valtiovarainministeriön 79,5 miljardin euron budjettiesitys valmistui jälleen kerran poikkeuksellisen epävarmaan aikaan. Ja jälleen kerran ehdotus on tulopuolelta alijäämäinen, nyt noin 6,3 miljardia euroa.
Tämä on todella hämmentävää. Vaikka taantuman uhka väijyy horisontissa, Suomen työllisyysaste on historiallisen korkealla tasolla. Valtion budjetin alijäämäisyyteen sillä ei näytä olevan vaikutusta. Budjetti on ollut viimeksi ylijäämäinen 14 vuotta sitten juuri ennen finanssikriisin alkua.
Nyt valtionvelka kasvaa VM:n esityksen mukaan noin ensi vuoden loppuun mennessä 142,5 miljardiin euroon. Viime vuoden lopussa se oli 127,3 miljardia euroa.
Samalla nousevat korot syövät valtavalla vauhdilla valtion kykyä rahoittaa muuta toimintaa. Arvio on nyt noin 1,3 miljardia euroa, kun korkoja tänä vuonna maksetaan noin 507 miljoonaa euroa.
Kaikki myöntävät, että olemme eläneet vuonna 2020 alkaneesta koronasta johtuen jo kolmatta vuotta poikkeuksellisia aikoja. Valtiota on tarvittu auttamaan niin yrityksiä kuin tavallisia kansalaisia. Työllisyysaste on parantunut kuitenkin niin huomattavasti, että jotain toimia erityisesti VM:n budjettiehdotuksessa olisi uskonut olevan valtion menojen hillitsemiseksi.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) on kuitenkin toista mieltä. Ensi kevään eduskuntavaalit ja keskustan heikko gallupsuosio heijastuu puheenjohtaja Saarikon toimissa. Esimerkiksi ylimääräinen lapsilisäehdotus – toki kertaluontoinen – on niin puhdas vaalitäky kuin olla voi.
Varmaa on se, että jos valtiovarainministeriö ei pidä säkin suuta tiukemmalla, niin ei sitä pidä yksikään muukaan ministeriö.
Vielä vuosi sitten Saarikko muistutti Kauppalehden haastattelussa, että nopea kasvupyrähdys ei pelasta Suomea rakenteellisilta ongelmilta. Hän peräsi hallitukselta työllisyystoimia ja perusteellista keskustelua kehysjärjestelmästä, jonka avulla aiemmin on pystytty pitämään menokuria yllä.
Työllisyystoimet ovat purreet riippumatta siitä, mitä hallitus on tehnyt.
Kehysjärjestelmä heitettiin ketoon jo edellisenä vuonna, eikä siihen näytetä palaavan takaisin ennen kuin vaalit on käyty.
Tämä on sääli. Kehykset toisivat tarvittavaa jämäkkyyttä ja sitoutumista valtion budjetin menoihin. Sitä hallitukselta nyt puuttuu.
Vielä vuosi sitten Saarikko muistutti Kauppalehden haastattelussa, että nopea kasvupyrähdys ei pelasta Suomea rakenteellisilta ongelmilta ja hän peräsi hallitukselta työllisyystoimia ja perusteellista keskustelua kehysjärjestelmästä.
