Osa Vattuniemen ala-asteen vanhemmista on ollut huolissaan siitä, ettei koulussa käytetä kaikkia mahdollisia koulukirjoja eikä kirjoja saa aina viedä kotiin. Rehtori painottaa, että opetussuunnitelmaa voidaan toteuttaa monin eri tavoin.
Helsinkiläistä Vattuniemen ala-astetta käyvän oppilaan äiti Heidi Arles hämmentyi tänä syksynä, kun hänelle selvisi, että koulussa ei ole käytössä kaikkia mahdollisia oppikirjoja.
Hän on huolissaan siitä, ettei oppilaiden yhdenvertaisuus toteudu.
– Lapseni luokalta oppilailta puuttuu yhteiskuntaopin kirja, englannin lukukirja ja toinen matematiikan kirjoista, hän sanoo.
Kirjojen puuttumisella Arles tarkoittaa sitä, ettei koululaisilla ole hänen mukaansa aina käytössä tai tilattuna kyseisiä kirjoja, vaikka joissain muissa kaupungin kouluissa ne ovat käytössä.
– Mielestäni kaupunki säästää tässä väärästä paikasta. Etenkin uusien koulujen budjeteissa pitäisi huomioida, että aikaisempaa kirjavarastoa ei ole.
Lisäksi Arlesin mukaan hänen lapsensa tulee tehdä matematiikan tehtävät vihkoon, vaikka kirjojen kustantaja on sanonut Arlesille, että tehtävät on tarkoitettu kirjoihin täytettäväksi.
Vattuniemen ala-asteen rehtori Päivi Hakala kertoo, että koulu on tietoinen vanhempien huolesta ja siitä on keskusteltu vanhempien kanssa. Hakalan mukaan esimerkiksi englannin tekstikirja on oppilaan käytössä oppitunnilla, vaikka jokaisella oppilaalla ei ole omaa kappaletta kirjasta.
– Opettajat suunnittelevat kotiharjoittelun ja läksynannon niin, että se voidaan tehdä oppilaan henkilökohtaisesta tehtäväkirjasta ilman lukukirjaa. On myös tiettyjä jaksoja, jolloin nämäkin kirjat voidaan lähettää kotiin. Kirjan saa kotiin, kun oppilas valmistautuu kokeeseen.
Koulussa opiskellaan monipuolisin tavoin, sanoo rehtori
Oppilaan äiti Heidi Arles kertoo myös kuulleensa, että jollain koulun luokista oli ohjeistettu oppilaita lukemaan kokeisiin yhdessä, koska kirjoja ei ole riittänyt kaikille. Rehtori Päivi Hakalan mukaan näin ei toimita.
– Tässä on ollut joko epäselvää tiedottamista tai muuten väärinymmärrys. Emme me koulusta voi edellyttää, että oppilaat käyttävät vapaa-ajallaan yhteisiä materiaaleja, Hakala sanoo.
Hänen mukaansa jaksolla, jossa oppikirjaa käytetään vähemmän, oppilaan vihkoon kirjataan selkeästi jakson tavoitteet ja keskeiset käsitteet sekä arviointiperusteet.
– Tällaista jaksoa ei myöskään välttämättä arvioida paperikokeella. Opetussuunnitelman mukaan myös oppimisen arvioinnissa käytetään monipuolisia tapoja.
Hakalan mukaan koulu ei voi antaa jokaista oppikirjaa jokaiselle oppilaalle omaksi. Kirjoja kierrätetään ja vuoroluetaan.
– Esimerkiksi 5A-luokalla voidaan keskittyä tietyn jakson ajan historiaan, 5B:llä ympäristöoppiin ja 5C:llä yhteiskuntaoppiin. Silloin heillä on tarvittava materiaali käytössään. Opiskelun jaksottaminen ja projektityöskentely ovat pedagogisia ratkaisuja, joita kouluissa on käytetty aina.
Hakalan mukaan tilanne johtuu osittain siitä, että Vattuniemen ala-aste toimii vasta kolmatta vuottaan. Sen vuoksi kirjavarastoa ei ole juuri kertynyt, mutta kirjoja on hankittu koulun määrärahojen puitteissa.
– Jos rahaa olisi enemmän, niin todennäköisesti olisimme tilanneet enemmän kirjoja. Toisaalta opetussuunnitelmassa painotetaan, että opiskeluun kuuluvat monipuolisuus ja erilaiset tavat. Oppikirja on niistä yksi.
Kirjojen yhteiskäyttö ja kierrättäminen on rehtorin mukaan kestävän kehityksen mukaista.
– Siksi silloinkin, jos oppikirja on tarkoitettu täyttökirjaksi, emme välttämättä käytä sitä niin, vaan tehtäviä voidaan tehdä vihkoihin.
Perusopetusjohtaja ei usko, että kirjat tuottavat epätasa-arvoa
Heidi Arles kertoo ostaneensa itse lapselleen kirjat, joita koulu ei ole hankkinut. Hänen mukaansa osa muistakin koululaisten vanhemmista on tehnyt samoin.
– Se on vain tekohengitystä, mutta mielestäni ei ole aikaa odottaa, että asia selviää.
Arles painottaa, että Vattuniemen ala-asteen opettajat vaikuttavat oikein päteviltä.
– Kuitenkin kouluista kävelee ensi keväänä ulos oppilaita, joista osalla oli kaikki kirjat käytössä ja toisilta on puuttunut olennaisia kirjoja. Oppilaiden taso ei voi millään olla sama, olivat opettajat kuinka hyviä tahansa.
Helsingin perusopetusjohtajan Outi Salon mukaan koulut päättävät itsenäisesti oppimateriaalihankinnoista. Vertailua ei tehdä siitä, kuinka paljon eri kouluihin hankitaan kirjoja ja muita materiaaleja.
– Eri kouluissa on erityyppistä pedagogiikkaa. Osassa ollaan enemmän kiinni oppikirjoissa ja toisissa käytössä on enemmän muuta oppimateriaalia kuin kirjoja, Salo sanoo.
Hän ei koe, että tämä asettaa kaupungin eri koulujen oppilaat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden.
– En usko, että oppikirja sinänsä tuottaa epätasa-arvoa. Tärkeintä on, miten opettaja opettaa ja että opetussuunnitelman tavoitteet toteutuvat.
Vattuniemen koulu sai lisämäärärahaa hankintoihin
Myös perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo olevansa tietoinen Vattuniemen ala-asteen vanhempien huolesta.
– Olen käynyt koulun rehtorin kanssa läpi sitä, millaisia pedagogisia ratkaisuja on tehty. Koulu on uusi, eikä siellä ole vielä kirjoja, joita voisi kierrättää. Koulu on saanut nyt jonkin verran lisämäärärahaa hankintoihin ja koulussa pohditaan, mihin se käytetään.
Osa Vattuniemen ala-asteelaisten vanhemmista tarjoutui hankkimaan koululle kirjoja lahjoituksina. Vastauksena oli Heidi Arlesin mukaan se, että asiaan tarvittaisiin perusopetusjohtajan päätös.
Outi Salo toteaa, että palvelukokonaisuuden johtajana hänellä on toimivalta ottaa lahjoituksia vastaan 30 000 euroon asti.
– Oppikirjojen osalta olen sitä mieltä, että koulun määrärahojen tulee riittää oppimateriaaleihin. Helsingissä kouluilla on kuitenkin sen verran hyvin rahoitusta, että pystymme hankkimaan tarvittavat oppimateriaalit kaikille, Salo sanoo.
Koulun rehtori Päivi Hakala kertoo, että vanhempia ei ole kielletty hankkimasta oppikirjaa omalle lapselleen. Oman oppikirjan hankkimisesta huoltajille on hänen mukaansa kerrottu, että kirja voi jäädä koulussa vähälle käytölle, jos opettaja on suunnitellut opetuksen ja opiskelun muulla tavalla.
Koululle osoitetulla lisämäärärahalla koulu täydentää oppikirjatilauksia pitkän aikavälin suunnitelman mukaisesti, Hakala sanoo.
Hän toteaa, että vanhempien esiin nostamat huolet kertovat siitä, että koulun tulee kehittää viestintää monipuolisista opetussuunnitelman mukaisista oppimisen ja arvioinnin tavoista edelleen.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 27.9. kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Suomalainen koulu voi olla pian miljardin euron arvoinen vientihitti – asiantuntija selittää, mikä opetuksessa maailmalla kiinnostaa
Lasten poissaolot koulusta lisääntyneet Turussa – kaupungissa epäillään, että syynä voi olla liian vaativa alakoulu
Jarkko Hakulisen 11-vuotias poika käy koulua kuulosuojaimet päässä – idea luokkauudistuksesta meni lukuisten lasten kohdalla pahasti pieleen
