Eniten järjestettiin Ukrainassa käytävään sotaan liittyviä mielenilmauksia. Poliisin mukaan mielenosoitukset yleistyvät myös muualla Suomessa.
Helsingissä järjestettiin viime vuonna poikkeuksellisen suuri määrä mielenosoituksia.
Ukrainan tilanteen vuoksi mielenosoitusten määrä räjähti, kuvailee Helsingin poliisin hälytys- ja valvontayksikön johtaja, ylikomisario Heikki Porola.
Mielenilmauksia pidettiin kaikkiaan hieman yli 700, mikä oli koronaa edeltävään aikaan verrattuna peräti kaksinkertainen määrä. Ennen koronaa Helsingissä järjestettiin 350-400 mielenosoitusta vuosittain.
Poliisin mukaan viime vuonna mielenilmauksiin myös osallistui huomattavasti aiempaa suurempi joukko ihmisiä. Erityisesti viime keväänä pidettyihin Venäjän vastaisiin ja Ukrainaa tukeviin mielenilmauksissa marssi tuhansia ihmisiä muun muassa Tehtaankadulle Venäjän suurlähetystön eteen.
Yleisin teema vuoden aikana pidetyissä mielenilmauksissa oli juuri Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa. Myös Iranin tapahtumat ovat kirvoittaneet järjestämään useita mielenosoituksia Helsingissä.
Suuri osa mielenilmauksista sujui rauhallisesti, mutta viime vuonna tapahtumissa esiintyi myös harvinaislaatuista väkivaltaa, kertoo Porola.
– Convoy-mielenosoitus oli aivan poikkeava. Siellä joutuivat väkivallan kohteeksi sekä poliisi että toimittajat. Sellaista ei ole tapahtunut vuosikausiin.
Porolan mukaan viimeksi mielenilmauksessa tapahtui vastaavaa Suomen EU:hun liittymisen aikoihin ja työttömien mielenosoituksissa viime vuosisadan puolella.
Myös itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa oli pieniä yhteenottoja osallistujien kesken.
Mielenosoitukset työllistävät poliisia yhä enemmän Helsingissä, mutta myös muualla Suomessa, kertoo ylikomisario Porola
– Tapasin hiljaittain kollegoita kaikista poliisilaitoksista ja jokaisessa poliisilaitoksessa varsinkin isommissa kaupungeissa on sama kehitys. Erityisesti ympäristöasiat ja Elokapina oli keskusteluissa.
Mielenosoitusten järjestäminen on jatkunut vilkkaana Helsingissä myös tänä vuonna.
