Helsingin itäisimmän alueen tulevaisuutta suunnitellaan pikaraitiotie edellä. Myös metrovaihtoehto kummittelee suunnittelukartoilla ja rakennuskiellon päättyminen on piristänyt mielialaa.
Östersundomin alueella vallitsee pitkästä aikaa positiivinen toivonvire ja ilmassa on merkkejä asioiden etenemisestä.
Kohta tulee kuluneeksi 14 vuotta siitä, kun Helsingin kaupunki sai itselleen pakkolunastuksen avulla laajat maa-alueet Sipoon lounaisosista. Paikalle kaavailtiin metrolinjaa ja sataa tuhatta uutta asukasta, mutta toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut.
Julkinen liikenne on edelleen bussien varassa ja alueen asukasluku vain pienentynyt.
Massiiviseen rakentamiseen tähdännyt yleiskaava kaatui keväällä 2021 korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Samalla loppui alueella yli vuosikymmenen voimassa ollut rakennuskielto, ja tämä herättää monissa asukkaissa toiveikkuutta. Lisäksi alueelle laaditaan uutta osayleiskaavaa, joka on asukkaille selvä merkki asioiden etenemisestä.
– Näiden vuosien aikana palvelut ovat muuttuneet surkeammiksi ja monet ihmiset ovat muuttaneet pois. Nyt meillä talon omistajilla on mahdollisuuksia saada tänne eloa, sanoo alueen länsipäässä Östersundomin kirkon lähellä asuva Tiina Auer.
Samalla alueella asuvat Markku ja Riitta Hyötyläinen kuvailevat, kuinka monet asukkaat ovat kokeneet olleensa alueella vankina yli kymmenen vuoden ajan.
– Eräänä aamuna vuosia sitten kaupungin herrat tulivat ovellemme kertomaan, että meidän talon paikalle tulee metroasema. Sen jälkeen on mietitty, mitä oikein teemme ja mihin menemme, Riitta Hyötyläinen sanoo.
Hyötyläisillä on Östersundomissa 300 neliön omakotitalo isolla tontilla. Kaupungin siitä tarjoamalla rahasummalla olisi saanut Riitta Hyötyläisen mukaan korkeintaan kaksion Puotilasta, ja tästä syystä he ovat vain odottaneet tulevia päätöksiä löysässä hirressä.
Nyt toivoa luo rakennuskiellon päättymisen lisäksi suunnitteilla oleva osayleiskaava, johon liittyvät rakennussuunnitelmat ovat huomattavasti maltillisemmat kuin yleiskaavassa, jonka KHO kaatoi.
Pikaratikka puhuttelee
Osayleiskaavan pohjaksi on laadittu seitsemän erilaista skenaariota alueen mahdollisista kehityssuunnista. Niistä eniten mielenkiintoa alueen asukkaissa herättää kolme pikaraitiotien ympärille luonnosteltua vaihtoehtoa.
Skenaariot poikkeavat toisistaan myös niihin liittyvien asukasmäärä- ja työpaikkaennusteiden osalta. Raidelinjauksissa lähtökohtana on, että pysäkkien ympäristöt rakennetaan tiiviisti. Alla olevassa grafiikassa näkyy tarkemmat asukas- ja työpaikkamääräennusteet.
Tarkemmat tiedot saa näkyviin viemällä hiiren kursorin pystypalkkien päälle.
Skenaarioissa on edelleen mukana yksi metron varaan rakentuva vaihtoehto sekä useampia bussiyhteyksiin nojaavia malleja. Alla olevasta grafiikasta voi tutkia päävaihtoehtoja.
Numero 1 on metrolinjaus, johon liittyy eniten rakentamista ja uusia asukkaita. Numero 4 ja sen alavaihtoehdot A, B ja C rakentuvat pikaraitiotien varaan, ja vaihtoehto 7 on lähellä nykytilaa pienin muutoksin.
Kaikki skenaariot kokonaisuudessaan löytyvät Helsingin kaupungin sivuilta (siirryt toiseen palveluun). Kuka tahansa voi jättää niistä mielipiteensä kaupungille 6. joulukuuta mennessä.
Pikaratikkaan ja verrattain maltilliseen rakentamiseen nojaava skenaario nimeltä Pieni ratikkakaupunki vaikuttaa olevan monen östersundomilaisen mieleen.
– Se toisi alueelle 25 000–30 000 uutta asukasta. Mielikuvissa sitä voi verrata moderniin, kunnianhimoiseen uuteen Tapiolaan. Tätä aluetta tulee kehittää tulevaisuuden kaupunginosana, ei minään muuttolähiönä, sanoo Jukka Paatero.
– Ehdotus on sopivan kokoinen, ja se luo mahdollisuudet laajentaa jatkossa, jos siihen on tarvetta. Se täydentäisi hyvin näitä nyt tekeillä olevia pienasemakaavoja, Isto Blomqvist toteaa.
Täydennysrakentamista Karhusaaressa ja Landbossa
Östersundomissa on käynnissä myös pienimuotoisempi asemakaavoitusohjelma, joka koskee vakiintuneiden pientaloalueiden täydennysrakentamista. Ensimmäisenä listalla ovat Karhusaari ja Landbo.
Karhusaaressa kaavamuutoksella varaudutaan tuleviin katu- ja liikenneyhteyksiin, joita voimassa oleva kaava ei mahdollista. Karhusaaren lisärakentaminen edellyttää vesihuollon ja katuverkoston kehittämistä, kun taas Landbossa on jo tarvittava infrastruktuuri.
Arkkitehti Sanna Jauhiaisen mukaan Karhusaaren pohjoisosassa noin 30 maanomistajaa on jo jättänyt kaavamuutoshakemuksen.
– Karhusaaren eteläosa ja Landbo ovat alueista ensimmäisiä. Lähivuosina mukaan tulevat myös Kappelintien ympäristö, Långörenintie, Ribbingö sekä Degermossa.
Kaavoitusohjelmalla ja rakentamisen sallimisella tavoitellaan alueelle lisää asukkaita. Virallinen tavoite on 1 500–2 000 uutta asukasta jo ennen osayleiskaavan voimaantuloa.
Landbossa Östersundomin kehitykseen suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti, mutta tietyin reunaehdoin.
– Toivomme, että alue säilyy omakotitalovaltaisena ja ettei tänne tulisi edes rivitaloja eikä paritaloja. Sellaiset sijoitettaisiin alueen reunalle, jossa niitä on aikaisemminkin. Mahdollinen lisärakentaminen olisi edelleen omakotitaloja, sanoo Landbon omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Marko Järvelä.
Järvelän mukaan osa alueen asukkaista on kiinnostunut lohkomaan tonttejaan ja rakentamaan lisää. Myös kaupunki kaavailee Landbohon pienimuotoista lisärakentamista.
Alueella vuodesta 2001 asuneen Anne Sorvarin huolenaiheena on Porvoon moottoritien pohjoispuolelle Landbosta itään suunniteltu maa-aineisten käsittelyalue, joka aiheuttaisi ympäristöön melua, pölyä ja tärinää ja lisäisi rekkaliikenteen määrää rauhallisella alueella.
Ehkä vielä suurempi huoli on maakuntakaavasta löytyvä viite alueelle tulevaisuudessa tehtävästä jäteveden puhdistuslaitoksesta.
– Uusimaa 2050 -kaavan perusteella tänne on kaavailtu sellaista. Myös osayleiskaavan skenaarioissa tänne on merkitty pienellä e-kirjaimella maanalainen tila, joka tarkoittaa käytännössä juuri tätä varausta.
Kaupungin yleiskaavoituksen tiimipäällikkö Anne Karlsson kommentoi sähköpostitse, että maa-ainesten käsittelyalueen tarvetta ja laajuutta arvioidaan uudelleen kaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä.
Karlssonin mukaan maanalainen jätevedenpuhdistamo on varauksena Östersundomin maakuntakaavassa sekä Helsingin maanalaisessa yleiskaavassa. Tässä vaiheessa konkreettista tietoa on kuitenkin tarjolla niukasti.
– Merkintä tarkoittaa varautumista mahdolliseen uuteen maanalaiseen jätevedenpuhdistamoon, joka tulisi huomioida myös osayleiskaavassa, Karlsson kertoo.
Alla olevasta haastattelusta voit kuunnella, millaisissa tunnelmissa östersundomilaiset odottavat tulevaa raidepäätöstä.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin 2. joulukuuta kello 23:een asti.
Enemmän aiheesta:
Helsingin kasvu itään siirtyy pitkälle tulevaisuuteen – oikeus kumosi suurten suunnitelmien yleiskaavan Östersundomissa
Östersundomista piti tulla Helsingin kukoistava 100 000 asukkaan tytärkaupunki – mutta kuinka sitten kävikään?
