Hoitoalan työehtoriidan osapuolet joko hyväksyvät tai hylkäävät tänään valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksen.
Jyrki Hara,
Eelis Rytkönen
Hoitajaliitot Tehy ja Super sekä työnantajajärjestö KT eli Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat ottavat tänään kantaa keväästä asti jatkuneen työriidan sovintoehdotukseen.
Kiistan osapuolten on tarkoitus antaa vastauksensa tänään kello 18 mennessä.
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara antoi sovintoehdotuksen eilen sunnuntai-iltana. Työnantajajärjestö KT on kertonut hallintonsa käsittelevän asiaa tänään maanantaina. Myös hoitajajärjestöt Tehy ja Super käsittelevät ehdotusta.
Sekä valtakunnansovittelija että järjestöt tiedottivat, että sovintoehdotus ei ole julkinen ennen kuin osapuolet vastaavat siihen.
Raha ratkaisee
Etenkin palkankorotusten tasosta on ollut suuria erimielisyyksiä osapuolten välillä.
Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat vaatineet palkkaohjelmaa, joka toisi niiden jäsenille 3,6 prosenttiyksikköä niin sanottua yleistä linjaa suuremmat palkankorotukset viiden vuoden ajan.
Hoitajat haluavat suuremmat palkankorotukset kuin kunta-alan muut työntekijät.
Hoitajajärjestöt jäivät keväällä ulos kunta-alan ratkaisusta, johon myös sisältyi viisivuotinen palkkaohjelma. Siinä kunta-alan palkansaajien korotukset ovat noin prosenttiyksikön yli vienti- ja kuljetusalojen määrittelemän yleisen linjan.
Hoitajien mielestä nämä korotukset jäivät liian pieniksi, eikä sopimuksessa ollut uskottavia ratkaisuja hoitajapulaan. Niinpä hoitajien ja työnantajan välinen palkkakiista on jatkunut.
Jos Tehy ja Super saavat itselleen muuta kunta-alaa paremmat korotukset, sillä on heijastusvaikutus myös muuhun kunta-alaan.
Tällöin muiden kunta-alan ammattiliittojen sote-työntekijät ja varhaiskasvattajat saavat automaattisesti samat korotukset kuin Tehy ja Super.
Lisäksi loputkin kunta-alan työntekijät käyvät siinä tilanteessa työnantajien KT:n kanssa uuden neuvottelukierroksen siitä, voidaanko hoitajien saamat paremmat palkankorotukset ulottaa kaikille.
Kovat keinot käytössä
Alkusyksyn aikana työtaistelu sai uusia kierroksia, kun hoitajaliitot antoivat lakkovaroitukset useiden sairaanhoitopiirien teho-osastoille.
Lakot teho-osastoille eivät toteutuneet, koska kohteena olleet sairaanhoitopiirit tekivät käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemukset ja oikeus esti työtaistelut seurauksiltaan kohtuuttomina.
Myös valtiovalta on puuttunut hoitajien työtaisteluihin. Eduskunta hyväksyi niin kutsutun potilasturvallisuuslain 19. syyskuuta. Hallitus perusteli lakia sillä, että sen avulla pyritään estämään ihmisten hengen ja terveyden vaarantuminen.
Lain myötä aluehallintovirasto (Avi) voisi määrätä työtaisteluun osallistuvan hoitajan töihin työtaistelusta huolimatta. Avi voi myös siirtää työtaistelua määräämällä uhkasakon lakkoa järjestävälle ammattiliitolle, jos potilaiden henki tai terveys olisi vaarassa.
Hoitajaliitot ja osa poliitikoista ovat kritisoineet lakia, sillä se puuttuu lakko-oikeuteen. Hoitajaliitot kutsuvat lakia pakkolaiksi.
Tehy ja Super ovatkin kertoneet aikovansa toteuttaa hoitajien joukkoirtisanoutumisen, jos hoitajien vaatimuksiin ei vastata.
Hoitajaliitot ovat perustelleet kovia työtaisteluotteita sillä, että hoitoala on työvoimapulasta johtuen jatkuvassa kriisissä, ja siksi hoitajien työoloja pitää parantaa.
Työnantajaosapuoli on todennut palkankorotusvaateiden olevan mahdottomia toteuttaa.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 4. lokakuuta kello 23:een saakka.
Lue lisää:
Valtakunnansovittelija antoi sovintoehdotuksen hoitoalan työriitaan
Oulussa päästiin yhteisymmärrykseen hoitoalan lakon aikaisesta suojelutyöstä kaupungin kotihoidossa
Hoitajakiista kuormittaa hoivaväkeä – sairaanhoitajaopiskelija Sara Havukumpu pohtii, haluaako edes ottaa vastaan työpaikkaa, kun valmistuu
Hoitajat lähtivät tammikuussa työtaisteluun historiallisen suurilla panoksilla – näin jo yhdeksän kuukautta kestänyt vääntö on edennyt
