Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Hoivakodit | Hoivakodin asukkaat alkoivat lihoa jopa kymmenen kiloa vuodessa – Raporteista piirtyy synkkä kuva vanhustenhoidosta

HS selvitti kaikista Suomen hoivakodeista, millaisiin asioihin viranomaiset ovat puuttuneet vuosina 2020–2022.

Asukas (vas.) ja hoitaja hoivakodissa Helsingissä. Kuva:  Emmi Korhonen / Lehtikuva

Liian vähän hoitajia, paljon kaatumisia ja liian pitkiä aikoja makuulla sängyssä. Nämä ovat esimerkkejä vakavimmista puutteista, joita tuli ilmi, kun Helsingin Sanomat kävi kaikki aluehallintovirastojen vireille tulleet valvonta-asiat sekä valvontapäätökset, jotka koskivat vanhusten asumispalveluja vuosilta 2019–2022. Mukana ovat kaikki Suomen yksityiset ja julkiset hoivakodit.

Uusia epäkohtia vanhusten hoivakodeista tulee nyt valvontaviranomaisen tietoon kiihtyvällä vauhdilla.

Edellisten kolmen vuoden aikana vanhustenhuollon asumispalvelua koskevia valvontoja ja kanteluja on tullut vireille aluehallintovirastoissa 1 129.

Luku kertoo reaktiivisten valvonnan tapausten määrän. Reaktiivinen valvonta tarkoittaa valvonta-asioita, joiden taustalla ovat sekä julkiset epäkohtailmoitukset esimerkiksi henkilöstön määrästä että salassa pidettävät yksittäisiä asukkaita koskevat kantelut.

Vireille tulleiden valvonta-asioiden määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodessa. Niitä on nyt lähes yhtä paljon kuin vuoden 2019 hoivakotikriisin aikoihin.

“Henkilöstöpula vaikuttaa kaikkialla hoivakodeissa”, sanoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston sosiaalihuollon ylitarkastaja Päivi Vainio.

”Valvontojen ja kanteluiden kasvuun vaikuttavat ihmisten entistä suurempi tietoisuus, siitä että epäkohdista voi ilmoittaa. Lisäksi korona-ajan rajoitukset ja tapaamiskiellot poikivat paljon kanteluita”, Vainio lisää.

Vireille tulleiden tapausten määrä antaa paremman kuvan nykytilanteesta, kuin päätösten määrä, sillä tapausten käsittely voi viedä vuosia.

”Kaikkein eniten yhteydenotoissa kiinnitetään huomiota henkilöstön määrään ja osaamiseen, lääkehoitoon. Kantelut vanhusten kohtelusta ovat myös lisääntyneet”, Vainio sanoo.

Tammikuun alusta lähtien vastuu hoivapalveluiden järjestämisestä on ollut hyvinvointialueilla, joten niiden velvollisuus on myös valvoa sekä itse järjestämiään palveluita että omaa toimintaansa. Avit taas valvovat sitä, kuinka hyvinvointialueet järjestävät vanhusten hoivan.

HS:n tarkastelussa keskityttiin vuosiin 2020–2022, eli siihen, mitä on tapahtunut hoivakotikriisin jälkeen.

Aluehallintovirastot tekivät näiden vuosien aikana 911 valvontapäätöstä. Näistä hieman vajaa kolmannes johti toimenpiteisiin. Joulukuun puolivälissä päätöksenteko oli kesken 296 valvontatapauksen kohdalla.

Kun hoivakodista tehdään ilmoitus, avit selvittävät ongelman laajuutta ja tekevät asiasta valvontapäätöksen. Lievemmissä tapauksissa päätös voi olla, että tarkempaan tutkimukseen ei ole syytä ryhtyä tai että kirjallinen vastaus riittää asian selvittämiseen. Vakavammista päätöksistä seuraa toimenpiteitä.

Viime vuosina vakavin annettu toimenpide on ollut toiminnan tai sen osan keskeyttäminen, joka annetaan jos määräykset eivät tehoa. Tällaisia tapauksia oli vuosina 2020–2022 kolme.

Yksi niistä oli Mikkelissä sijaitseva hoivakoti Pietarinpirtti. Avin mukaan liian pieni hoitajamäärä aiheutti vaaroja potilasturvallisuudelle. Perushoivasta ei pystytty huolehtimaan riittävästi.

Työntekijöiden mukaan he pystyivät huolehtimaan asukkaiden ruuasta ja lääkkeistä, muu hoito on ollut minimitasolla. Kaikkia asukkaita ei viety wc-tiloihin, ulkoilemaan, viriketoimintaan tai saunaan pitkään aikaan.

Yksiköstä puuttui hoitoon tarvittavia perusvälineitä, kuten verensokerimittari. Henkilökunnan matkapuhelimet olivat rikki, joten hoitajakutsut eivät toimineet jopa vuosiin.

Avin mukaan Pietarinpirtin toiminta on ollut järjestäytymätöntä ja se on vaarantanut potilaiden turvallisuuden.

Lopulta syyskuussa 2021 Avi päätti keskeyttää Pietarinpirtin toiminnan. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote otti sen toiminnan haltuunsa välittömästi. Nyt Essote on osa Etelä-Savon hyvinvointialuetta.

Vuosien 2020–2022 aikana aloitetuista valvonnoista 16 johti määräykseen puutteiden tai epäkohtien korjaamisesta. Tätä yleensä edeltää hoivakodin lainvastainen menettely tai asiakkaiden turvallisuuden vaarantaminen. Myös määräyksistä valtaosa liittyi henkilöstön alimitoitukseen.

Esimerkiksi Jyväskylässä sijaitsevassa lyhytaikaishoidon yksikössä Akseli ja Elinassa osa kerroksista jäi öisin ilman valvontaa hoitajien vähäisen määrän takia. Hoivakodin mukaan asiakasturvallisuus varmistettiin vartijan yöllisten kierrosten avulla. Länsi- ja Sisä-Suomen avi totesi, että vartijat eivät voi osallistua hoivatyöhön.

Yksikössä avin huomion kiinnitti myös kaatumisten määrä. Vuoden 2021 tammi-elokuussa Akseli ja Elinassa oli kirjattuna 148 kaatumista, joista suurin osa oli tapahtunut niin, ettei hoitaja ollut nähnyt asiakkaan lähteneen liikkeelle.

“Näistä osa olisi todennäköisesti voitu välttää, jos henkilöstö olisi tiennyt asiakkaan lähteneen liikkeelle. Osin kaatumiset ovat olleet vakavia ja edellyttäneet ensihoidon kutsumista sekä jatkohoitoa päivystyksessä”, avin raportissa todetaan.

Avi määräsi yksikön lisäämään yhden uuden yöhoitajan. Lisäksi yksikön tulisi ottaa käyttöön apuvälineitä, kuten ovihälyttimiä ja liiketunnistimia. Yksikössä havaitut epäkohdat on nyt korjattu ja valvonta-asia on päätetty.

Hoitajien puute on vaikuttanut myös siihen, että vanhukset ovat joutuneet olemaan kohtuuttomia aikoja sängyssä. Nurmeksessa sijaitsevassa Puiston Tupa -hoivakodissa kolme kymmenestä vanhuksesta laitettiin sänkyyn jo puoli viideltä alkuillalla, sillä iltavuorossa oli vain yksi hoitaja.

Vanhusten kunto oli sellainen, että heidän “yökuntoon saattamiseen” eli yöpuvun vaihtamiseen ja sänkyyn laittamiseen olisi tarvittu kaksi hoitajaa. Vanhukset joutuivat olemaan vuoteessa siihen asti, kunnes aamuvuoroon tuli kaksi hoitajaa.

Hoivakodin selitys oli, että asiakkaat eivät jaksa istua kauan. Hoivakodin mukaan he myös nukkuvat yönsä päivävaatteissaan, koska heillä ei ole erikseen yöasua.

Itä-Suomen avin näkemyksen mukaan se, että työvuorossa on ajoittain vain yksi henkilö, uhkaa vakavasti asukkaiden turvallisuutta. Tilannetta hankaloittaa myös se, että hoivakodilla on Siun soten toisen yksikön kanssa henkilöstön yhteiskäyttöä.

Tammikuussa 2021 avi määräsi, että Puiston Tuvassa täytyy olla kokonaan oma henkilöstö. Hoivakoti on sittemmin korjannut toimintansa epäkohdat ja valvonta on tullut päätökseen.

Määräystä lievempi toimi on huomautus, joita avi on antanut 55 valvontatapauksissa edellisten kolmen vuoden aikana.

Huomautuksen sai esimerkiksi terveyspalveluyhtiö Humanan Kotikylä Kasken hoivakoti Pihtiputaalla, koska diabetestä sairastavan asukkaan verensokeri jäi mittaamatta kuukausien ajan.

Lisäksi hoivakodin asiakkaista moni oli lihonut reilusti, jopa kymmenen kiloa vuodessa. Syynä lihomiseen katsottiin olevan väärä annoskoko ja lautasmalli.

Länsi- ja Sisä-Suomen avi toteaa päätöksessään marraskuussa 2021, että puutteet perussairauksien hoidossa ja seurannassa ovat vakavasti vaarantaneet asukkaiden turvallisuuden.

Huomautukseen johti myös Orivedellä sijaitsevan Särkänkodin toiminta. Se on Tampereen kaupungin toimintayksikkö.

Avin tarkastuskäynnillä heinäkuussa 2021 hoivakodissa ilmeni vakavia puutteita. Puutteet liittyivät muun muassa henkilöstön määrään, lääkeluvallisten työntekijöiden puuttumiseen, toimintayksikön johtamiseen, lääkehoitoihin sekä omavalvonnan toteutumiseen.

Tarkastuskäynnillä kävi ilmi, että neljän asiakkaan kohdalla hygieniahaalaria käytetään ympärivuorokautisesti, ja yhden asiakkaan kohdalla hygieniahaalarin ympärivuorokautinen käyttö oli jatkunut jo lähes kahden vuoden ajan. Hygieniahaalari on pitkälahkeinen haalari, jonka vetoketju on selkäpuolella. Sillä pyritään estämään se, ettei vanhus saa sitä itse riisuttua ja otettua vaippaa pois.

Avin mukaan hygieniahaalareiden käyttö on rajoittava toimenpide, jonka käytöstä tulee sopia lääkärin ja omaisten kanssa.

Päätöksessään syyskuussa 2021 Länsi- ja Sisä-Suomen avi toteaa, että hygieniahaalarien ympärivuorokautinen käyttäminen on asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien vastaista. Hoivakodin antaman selvityksen mukaan hygieniahaalareiden ohjeidenvastaiseen käyttöön on puututtu välittömästi avin tarkastuskäynnin jälkeen.