Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

Houkuttiko laskettelurinteen maisema arktisen saalistajan Keski-Suomeen? Tunturipöllö patsastelee Muuramessa katoilla ja multakasoilla

Tunturipöllö on maan keskiosissa hyvin harvinainen vieras. Lähes valkoinen iso pöllö on nähty Muuramessa viimeksi tänään.

Henri Jussila onnistui kuvaamaan tunturipöllön, jota harvoin tavataan Keski-Suomessa. Kuva: Henri Jussila

Muuramessa on ihmetelty ja ihasteltu viime pävinä harvinaista lintuvierasta.

Tunturipöllö on liikkunut Hautalahden omakotitaloalueella, Riihivuoren laskettelukeskukseen johtavan tien varrella talojen katoilla ja lumipeitteisten multakasojen päällä ja käynyt välillä saalistamassa lähiympäristössä.

Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Nokelainen kertoo, että tunturipöllö on Keski-Suomessa todella poikkeuksellinen vieras.

Edellisen kerran Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen alueella laji on havaittu 22 vuotta sitten.

Nyt BirdLife Suomen Tiira-lintutietopalveluun ensimmäinen tunturipöllöhavainto Muuramesta kirjattiin 4. joulukuuta.

Nokelainen sanoo, että lintu on saattanut lennellä alueella jo aiemmin. Viimeisimmät havainnot siitä on tehty tänään torstaina.

Tunturipöllö on melkein huuhkajan kokoinen, hyvin iso pöllö. Kurkkaa Yle Areenan arkistovideolta, miltä tämä pöllölaji näyttää.

Ilmastonmuutos ei ole tuonut pöllöä etelään

Nokelainen arvioi, että tunturipöllölle Muurame on todennäköisesti pelkkä pysähdyspaikka. Lintu elää tavallisesti Suomessa pohjoisen Tunturi-Lapissa ja lajin pesimäkanta on pieni.

– Ehkä muutama pari vuosittain Suomessa saattaa pesiä. Populaation koko on pienentynyt todella voimakkaasti viimeisten vuosikymmenten aikana. Kyse on äärimmäisen uhanalaisesta lintulajista, maailmanlaajuisestikin vaarantuneesta lajista, toteaa Nokelainen.

Onko ilmastonmuutos sitten syynä siihen, että tunturipöllöä nähdään näin eteläisessä Suomessa? Nokelaisen mukaan ei. Hän sanoo, että eteläiset havainnot kertovat ehkä enemmän lajin ekologiasta.

– Kun pohjoisessa on hyvä ravintovuosi, niin tunturipöllöt vaeltavat eteläänkin ja niitä voidaan nähdä Itämeren ulkoluodoilla asti. Ehkä se, että tunturipöllöä ei ole keskisessä Suomessa nähty 22 vuoteen kertoo, että lajin lukumäärät ovat aika pieniä. Tämä voisi viitata siihen, ettei lajilla mene yleisesti ottaen kovin hyvin, pohtii Nokelainen.

Entä ovatko Muuramen Riihivuoren laskettelukeskuksen rinteet voineet vetää avoimessa tunturimaisemassa viihtyvää lintua puoleensa?

– Ehkä lintu on huomannut, että tässä on kiinnostava kohde, että pysähdytäänpä katsomaan löytyisikö täältä evästä. Vaikea on tarkemmin sanoa, ovatko laskettelurinteet houkuttaneet lintua, pohtii Nokelainen.

Älä mene tunturipöllön lähelle

Tunturipöllö on Nokelaisen sanoin upea, iso, näyttävä ja poikkeuksellisen karismaattinen eläin.

Tunturipöllökoiraat ovat lähes kokovalkoisia ja naarailla ja nuorilla on vähän mustavalkoista höyhenpukua. Painoa linnulla voi olla 2-3 kiloa ja siipien kärkiväli saattaa olla puolitoista metriä.

Tunturipöllö saalistaa pienjyrsijöitä ja Tunturi-Lapissa erityisesti tunturisopuleita. Metsäsopulit, myyrät ja hiiret ovat myös sen ruokalistalla.

Nokelainen kuvailee, että tunturipöllö on oman elämänsä huippupeto.

– Se ei juuri ihmistä väistä ja laji luottaa erinomaiseen suojaväriinsä. Sen olisi ehkä syytä väistää ihmistä enemmän ja koska se luottaa suojaväriinsä, niin ihmisten ei tulisi sitä lähestyä. Pöllölle pitäisi antaa saalistusrauha ja muutenkin oma tila.

Huomaavaiseen lintuhavainnointiin (siirryt toiseen palveluun) (birdlife.fi) kuuluu myös, etteivät uteliaat pysäköi autojaan mihin sattuu eivätkä tuppaa vieraiden ihmisten pihoille.

Pöllöjen hakeutuminen taajamiin, jopa kaupunkien keskustoihin kertoo Nokelaisen mukaan ravintotilanteesta.

– Ravintoa on ehkä muualla heikosti ja ihmisasutusten läheltä löytyy yleensä rottia ja muita jyrsijöitä. Monet pedot ovat huippupetoja, eivätkä ihmisiä kavahda, vaan luottavat suojaväriinsä ja siksikin niitä pääsee usein aika läheltä tarkastelemaan, tietää Nokelainen.