HSL:n kuluissa noustaan tällä vuosikymmenellä aivan uudelle planeetalle, kirjoittaa HS:n kaupunkitoimittaja Marja Salomaa.
Joukkoliikenteen rahoitus on ikävällä tuhon tiellä, Helsingin seudun liikenne (HSL) kertoi maanantaina jälleen kerran.
On valmistunut virkatyönä uusi tarkennettu laskelma, millaisia menoeriä on odotettavissa 2030-luvulle asti. Selvityksen perusteella HSL:n kustannukset nousevat yli miljardiin euroon tällä vuosikymmenellä.
Sekä infrakustannukset eli lähinnä raideliikenteeseen liittyvät rahoituskustannukset että joukkoliikenteen operointikustannukset ovat kasvamassa erittäin nopeasti. Käytännössä HSL:n kuluissa noustaan tällä vuosikymmenellä aivan uudelle planeetalle.
Näin tapahtuu tilanteessa, jossa matkustajamäärien ennakoidaan jäävän pysyvästi 10–15 prosenttia alle koronapandemiaa edeltäneen tason.
Kaikki tämä on myrkkyä matkustajien lipunhinnoille, koska kokonaiskustannusten noustessa hinnankorotuksiin alkaa kohdistua yhä suurempi paine.
Infrakustannukset nousevat tänä vuonna 200 miljoonaan euroon, kun vielä kymmenisen vuotta sitten ne olivat hieman yli 50 miljoonaa euroa. Eniten infrakuluja nostavat länsimetron jatkeen käyttöönotto sekä Raide-Jokerin aloitus tänä vuonna.
Lue lisää: Raitiovaunu nähtiin Espoossa jo ennen Raide-Jokerin historiallista hetkeä
Vuonna 2035 infrakulut kattavat jo noin 25 prosenttia HSL:n menoista, kun ne nousevat 280 miljoonaan euroon. Mukana ovat kaikki ne joukkoliikennehankkeet, joista on jo päätöksiä.
Infrakuluilla tarkoitetaan sitä korvausta, minkä HSL maksaa jäsenkunnille niiden metro- ja raitioratojen, asemien, bussiterminaalien ja joidenkin juna-asemien käytöstä.
Mutta koska HSL:llä ei ole omaa rahaa, se maksaa infrakorvauksia jäsenkuntiensa kuntaosuuksilla ja lipputuloilla.
Niinpä Espoo saa tänä vuonna HSL:ltä infrakorvauksina 97,4 miljoonaa euroa ja maksaa kuntaosuuksina HSL:lle 87,9 miljoonaa euroa, koska valtaosa länsimetron matkustajista on espoolaisia.
Lisäksi polttoaineiden hinnannousu ja korkokulut nostavat kokonaiskustannuksia noin neljänneksellä yhteensä 740 miljoonaan euroon vuoteen 2035 mennessä.
Mitä tehdä? Matkustajat kiroilevat jo edellisiäkin lipunhintojen korotuksia. Heitä ei yhtään lohduta HSL:n viesti, ettei hintataso vielä ole kova esimerkiksi Tukholmaan, Kööpenhaminaan tai Osloon verrattuna.
Nykyisen joukkoliikenteen palvelutasosta eli reiteistä, vuoroväleistä ja liikenneajoista poliitikot eivät ole halunneet karsia.
HSL:n yhdeksän jäsenkuntaa pitävät kiinni myös siitä, että kuntien verovaroilla katetaan joukkoliikenteen menoista noin 50 prosenttia, eikä yhtään enempää.
Yksi mahdollinen ratkaisumalli piilee parhaillaan valmisteltavassa maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimusluonnoksessa (mal). Valtion kanssa solmittavan sopimuksen yhdeksi menoeräksi on ehdotettu 100 miljoonan euron tuki pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen operointiin.
Jos koronakorvauksia ei lasketa, valtio on tähän mennessä osallistunut joukkoliikenteen pyörittämiseen noin kuuden miljoonan summalla suurten kaupunkien joukkoliikennetuen muodossa.
HSL:n selvitys onkin nähtävä tarkkana viestinä poliitikkojen suuntaan. Se on selvitys tilanteesta omien jäsenkuntien päättäjille, mutta myös niille, jotka tulevissa eduskuntavaaleissa ovat päättämässä asioista Arkadianmäellä.
