HS-analyysi | Kiinan osallistuminen Venäjän sota­harjoituksiin on viesti Yhdysvalloille

Kiina osallistuu Venäjän sotaharjoitukseen, mutta haluaa ottaa etäisyyttä Putiniin Ukrainan sodan suhteen. Historiallisesti Venäjän ja Kiinan kesken on pelätty naapuria ja pahinta, kirjoittaa HS:n ulkomaantoimittaja Pekka Mykkänen.

Miltei tasan vuosi sitten, 16. elokuuta 2021, Yhdysvaltain presidentti Joe Biden piti tv-puheen, jossa hän selitti amerikkalaisille, miksi Yhdysvaltain on aika vetää sotilaansa Afganistanista.

Bidenin mukaan Yhdysvaltain ei pidä enää törsätä resurssejaan Afganistanissa, kun maalla on kaksi ”todellista strategista kilpailijaa”. Biden sanoi suoraan, mistä hän puhui: Kiinasta ja Venäjästä.

Tämän viikon keskiviikkona taas uutisoitiin, että Kiina aikoo osallistua Venäjän itäisessä sotilaspiirissä pidettävään suureen Vostok-sotaharjoitukseen, joka alkaa 30. elokuuta. Tieto harjoituksista näyttää äkkiseltään kuin suoralta vastaukselta Bidenin puheille maailman tärkeysjärjestyksistä ja herättävät ehkä joissakin huolta, onko nyt tekeillä suuri kiinalais-venäläinen sotilasliitto.

Kysymys on esitetty ennenkin ja vastaus on suurella todennäköisyydellä ei. Kiina osallistui ensi kerran Vostok-harjoitukseen vuonna 2018, jolloin Venäjä piti ne edellisen kerran. Vaikka harjoitus oli suuri ja äänekäs, kyse oli pitkälti teatterista, jota esitettiin silloinkin Yhdysvalloille ja muille länsimaille, Chatham House -ajatushautomon tutkija Mathieu Boulègue arvioi neljä vuotta sitten.

Tuolloin arveltiin, että Venäjä todennäköisesti paisutteli harjoituksen kokoluokkaa pitääkseen länsimaat varpaillaan ja kotiyleisön ylpeänä maansa asevoimista. Siihen osallistui Venäjän mukaan ”300 000 sotilasta, 36 000 sotilasajoneuvoa ja tuhat ilma-alusta”.

Kiinan osallistuminen harjoitukseen noin 3 200 sotilaalla ja jonkinlaisella kalustolla oli vaatimattomampaa, vaikkakaan ei symbolisesti merkityksetöntä. Aiemmissa Venäjän kaukoidässä pidetyissä harjoituksissa on usein valmisteltu Venäjän puolustamista Kiinasta tulevaa aseellista uhkaa vastaan, Boulègue totesi.

Ukrainaan tehdyn suurhyökkäyksen jälkeen on saatu tarkastella, kuinka pullistelevien sotaharjoitusten opetuksille voi käydä tosielämän koitoksissa. Tämän syksyn Vostokin aikana moni venäläinen todennäköisesti kysyy (hiljaisesti), onko maalla todella varaa irrottaa resurssejaan suuriin harjoituksiin, kun Ukrainassa eteneminen on sujunut kaikkea muuta kuin toivotusti.

Kiinassa puolestaan joudutaan miettimään, millaisen viestin maailmalle antaa se, että maa kalistelee aseita Venäjän kaltaisen maan rinnalla. Kiinan puolustusministeriö ilmoittikin heti keskiviikkona, että Vostokiin osallistuminen "ei liity vallitsevaan kansainväliseen tai alueelliseen tilanteeseen", vaan on osa jatkuvaa maiden välistä yhteistyötä.

Ministeriön lausunto muistutti, että vaikka Kiina on virallisesti Venäjän yhä läheisempi kumppani, se on asetellut sanojaan varovasti Ukrainan sodan suhteen. Länttä kyllä sätitään eikä pakoterintamaan osallistuta, mutta samalla Venäjältä on vaadittu rivien välistä malttia ja valmiutta ratkaista sota diplomatialla.

Paljonpuhuva näkemys Kiinan suhtautumisesta sotaan tuli toukokuun lopulla Ukrainan presidentiltä Volodymyr Zelenskyiltä. Hän sanoi Ukrinform-sivuston mukaan olevansa tyytyväinen siihen, että Kiina on pysytellyt neutraalina kireässä tilanteessa.

Mutta sotaharjoituksiin Venäjä ja Kiina ovat ryhtymässä, uutistoimisto Reutersin mukaan yhdessä Intian, Valko-Venäjän, Mongolian ja muiden maiden kanssa.

Center for Strategic and International Studies -ajatushautomon (CSIS) raportissa huomautettiin silti viime vuonna, että Kiina ja Venäjä ovat pitäneet säännöllisesti yhteisiä sotaharjoituksia jo 2000-luvun puolivälistä alkaen. Niissä on harjoiteltu maa-, meri- ja ilmavoimien kesken ja usein vaihdettu osaamista terroristien vastaisissa toimissa sekä kansannousujen tukahduttamisessa.

Kiina on todennäköisesti saanut hyvää tietotaitoa Venäjältä, jolla on viime vuosikymmeniltä paljon enemmän taistelukokemusta kuin Kiinalla. Tänä vuonna se saattaa oppia, miksi Venäjällä on mennyt niin huonosti Ukrainassa.

Venäjä on puolestaan saanut todistaa, miten nopeasti Kiina on onnistunut modernisoimaan aiemmin vanhanaikaisia ja korruptoituneita asevoimiaan. Ehkä Venäjä voi vähimmillään antaa neuvoja Kiinalle siitä, miten Taiwanin saarta ei kannata yrittää valloittaa.

Myös CSIS-raportin laatineen tutkija Richard Weitzin mukaan Venäjän ja Kiinan toistuvassa harjoitusyhteistyössä on ollut kyse Yhdysvalloille ja muille länsimaille viestimisestä.

”Niin kauan kuin Kiinalla ja Venäjällä on terveet suhteet ja molemmilla mailla on huonot välit Yhdysvaltain kanssa, on hyvin todennäköistä, että maat jatkavat yhteisten harjoitusten pitämistä”, Weitz pohti.

Kiinan ja Venäjän sotilaallinen lähentyminen huolestuttaa länsimaita, mutta vastapainoa huolelle tarjoaa se, että kyseessä on kaksi hyvin kyynistä ja historiantuntoista suurvaltaa. Kiinaan liitetään usein myös sana pragmaattisuus, Venäjään enää harvemmin tämän vuoden helmikuun jälkeen.

Kiina ei esimerkiksi halua, että sen kauppasuhteet romuttuisivat Venäjän tukemisen takia. Jotkut kiinalaisyritykset ovat Ukrainan suursodan aikana myyneet komponentteja, jotka hyödyttävät Venäjän aseteollisuutta, mutta monet muut karttavat kauppaa, joka voisi johtaa Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden pakotetoimien kohteeksi, The Wall Street Journal kertoi äskettäin.

Kiinan tavoitteena on olla Yhdysvaltoja mahtavampi supervalta, joka ei sido kohtaloaan yksittäisen venäläisjohtajan oikkuihin. Se on valmis tukemaan Venäjää vaikkapa YK:ssa, jos se edistää Kiinan omia tavoitteita. Vladimir Putinin käsikassaraksi siitä ei kuitenkaan ole.

Kiinan ja Venäjän kaveruussuhde on sitä paitsi melko tuoretta tekoa. Maat olivat vuonna 1969 ajautua suursotaan puoli vuotta kestäneen rajakiistan vuoksi. Rajoista saatiin sovittua vasta 2000-luvun alkuvuosina, minkä jälkeen alkoi syntyä tilaa sotilaalliselle yhteistyölle muutenkin kuin asekaupassa.

Historiallisesti molemmin puolin rajaa on pelätty naapuria ja pahinta. Sen tiesi aikoinaan esimerkiksi Venäjän keisarikunnan armeijaan kuulunut nuori upseeri Carl Gustav Mannerheim.

Mannerheim matkasi vuosina 1906–1908 hevospelillä Kiinaan kansatieteilijäksi tekeytyneenä. Hänen tehtävänsä oli selvittää, miten Kiina lyötäisiin keskeltä kahtia, jos Venäjä ja Kiina ajautuisivat sotaan.

Vakooja Mannerheim teki esimerkiksi Xianissa tarkkoja merkintöjä siitä, miten hyviä tai huonoja kiinalaiset ovat ampumaan kivääreillään. ”Noin 250 miestä. Etäisyys 200 jaardia. 95 laukaisua, 33 osumaa. Maali miehen korkuinen, kolme jalkaa leveä”, Mannerheim kirjasi muistiinpanoihinsa.

Vastaavanlaisia havaintoja pääsevät Venäjän ja Kiinan upseerit tekemään toistensa kyvyistä, kun Vostok 2022 pääsee elokuun lopussa vauhtiin.

On tietenkin mahdollista kuvitella sellainen tapahtumasarja, jossa Yhdysvallat ajautuu sotaan Kiinan kanssa Taiwanin saaren takia ja samanaikaisesti leimahtaa sota Venäjän ja sotilasliitto Naton välillä.

Silloin Kiina ja Venäjä voisivat vertailla Vostok-harjoitustensa muistiinpanoja ja todella ottaa käyttöön ”rajattoman ystävyyden” käsitteen, jonka Putin ja Kiinan presidentti Xi Jinping helmikuun 4. päivä 2022 julistivat syntyneeksi.