Lakot eivät silti ole vielä ohi, kirjoittaa HS:n politiikan toimittaja Robert Sundman analyysissaan.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto saapui sunnuntaina kertomaan, että Teollisuusliitto on hyväksynyt teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden palkkaratkaisut. Kuva: Sami Kero / HS
Robert Sundman HS
Sunnuntaina syntynyt sopu teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työehtosopimuksista kirvoitti sosiaalisessa mediassa helpottuneita kommentteja.
Se ei ole ihme. Erityisesti teknologiateollisuuden työntekijäsopimusta on totuttu pitämään työmarkkinoilla ”päänavaajana”. Työnantajapuolen järjestöt koordinoivat palkankorotuksia, ja tuossa koordinaatiossa sopimuksen rooli on merkittävä. Sen korotuslinjaa odotetaan muissakin pöydissä.
Usein ammattiliitot valittelevat, että muut työnantajat ovat jopa haluttomia käymään keskusteluja ennen päänavaajan valmistumista.
Työmarkkinoilla onkin lupa odottaa nyt pahimman neuvottelujumin aukeamista.
Lue lisää: Teollisuusliitto hyväksyi palkkaratkaisun, lakot peruuntuvat
Lue lisää: Näin ekonomistit kommentoivat sunnuntaina syntynyttä palkkaratkaisua
Valtakunnansovittelija Anu Sajavaara antoi teknologiateollisuuteen sovintoehdotuksen jo viime viikolla, mutta työntekijöitä edustava Teollisuusliitto torjui sen.
Sajavaaran tarjous olisi ollut kokonaisuudessaan 6,6 prosentin paketti, jossa vuoden 2023 yleiskorotus olisi ollut 2,8 prosenttia ja vuoden 2024 vastaava 1,8 prosenttia.
Palkankorotusten rakenne oli Teollisuusliiton mielestä väärä. Yleensä palkkaneuvotteluissa palkansaajat hakevat mahdollisimman suuria yleiskorotuksia ja mahdollisimman pieniä yritys- tai työpaikkakohtaisia, työnantajan jakamia eriä.
Nyt syntyneessä ratkaisussa yleiskorotukset ovat liitolle mieluisammat 3,5 prosenttia ja 2 prosenttia.
Tälle kierrokselle SAK:laiset ammattiliitot kertoivat poikkeuksellisesti etukäteen, millaisia korotuksia ne tavoittelevat. Vuoden 2023 tähtäimeksi otettiin noin viisi prosenttia.
Sinne asti ei päästy. Kertaerän kanssa ensi vuoden korotusten kustannusvaikutus on 4,5 prosenttia, mutta tästä vain 3,5 prosentin yleiskorotus jää kertautumaan palkkaperintöön – sen myönsi tiedotustilaisuudessa Teollisuusliiton Riku Aaltokin.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta taas totesi loppuvuodesta, ettei 3,5 prosentin korotus olisi ”riittävä tavoitetaso”.
Aalto korosti HS:lle kysyttäessä, että Teollisuusliiton hallinto on neuvottelutulokseen tyytyväinen. Neuvottelukunnan esitys oli yksimielinen, sektorijohtokunnassa äänet jakautuivat 16–2 ja hallituksessa asiasta ei edes äänestetty – tosin yksi jäsenistä kirjautti pöytäkirjaan eriävän mielipiteen.
Tiettävästi liitoissa pohditaan, että ne saattaisivat kertoa jatkossakin korotustavoitteistaan etukäteen.
Taloustilanteen epävarmuuksien lisäksi viennin korotuksiin vaikutti tällä kertaa viime keväänä syntynyt kunta-alan palkkaratkaisu.
Teollisuusliiton mukaan neuvottelupöydässä viitattiin jatkuvasti siihen, mikä sopimuksen vaikutus tulee olemaan kunnille ja valtiolle.
Muun muassa hoitajien ja opettajien palkkoja korottava sopimus on sidottu juuri teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden ratkaisuihin. Lisäksi laskennassa käytetään Auto- ja kuljetusalan ammattiliiton AKT:n kuorma-autoalan sopimusta.
Viisivuotisen palkkaohjelma nostaa kunta-alalla palkkoja yhteensä viisi prosenttia enemmän kuin näillä aloilla.
Teollisuusliiton Aalto totesikin, että kunta- ja hyvinvointialueiden työntekijät tulevat saamaan 600 miljoonaa euroa lisää heidän sopimanaan.
Vaikka Teollisuusliiton lakot peruuntuvat, ei työmarkkinoilla vallitse täysi rauha.
Auto- ja kuljetusalan AKT on aloittamassa useita lakkoja satamissa ja autoliikenteessä kuun puolivälissä.
Ensi viikkoina teknologiateollisuudessa ja kemianteollisuudessa on puolestaan alkamassa toimihenkilöiden Ammattiliitto Pron ja akavalaisia korkeakoulutettuja edustavan, Ylemmät toimihenkilöt YTN:n lakkoja.
Pron osalta sovittelu jatkuu maanantaina, YTN:n osalta tiistaina. Liittoja hiertää, ettei niille ole tarjottu yhtä suuria yleiskorotuksia kuin teollisuuden duunareille. Tarjoukset pyörivät parissa prosentissa.
Myös kaupan alalla on alkamassa useita lakkoja. Ensimmäinen niistä alkaa torstaina, ja se kohdistuu muun muassa moniin isojen kaupunkien Prismoihin sekä K-Citymarketeihin.
Palvelualojen ammattiliitto Pam on kertonut tavoitelleensa 200 euron lisäystä alan työntekijöiden palkkapusseihin.
Perjantaina puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen ei suostunut arvioimaan HS:lle, jouduttaako vientialojen sopu Pamin neuvotteluja.
