Rauhallisella omakotialueella lyhtypylvääseen on kiinnitetty epätavallisia laitteita. Valvontakameroiden lisäksi löytyy virtalähde, sääasema sekä mobiililaite.
Valvontakameroista ilmoitetaan myös tolppaan kiinnitetyllä kyltillä. Kuva: Simo-Pekka Reponen
Aada Färding HS
Espoon Henttaalla voi törmätä näkyyn joka on suoraan kuin dystooppisesta tieteiselokuvasta.
Lyhtypylvääseen kiinnitetyt valvontalaitteet sojottavat kaikkiin ilmansuuntiin havainnoidakseen ympäristön liikkeitä. Rakennelman voisi kuvitella vaikka vankilan porteille.
Tolppa valvontakameroineen nököttää kuitenkin henttaalaisella omakotitaloalueella. Vieressä on parkkipaikan oloinen aukea, johon mahtuu noin kymmenen autoa.
Parkkipaikka on Tikasmäentien ja Tikasniityntien risteyksessä.
Kaikki ei kuitenkaan ole sitä miltä näyttää.
”Ulkoapäin katsottuna se näyttää parkkipaikalta”, sanoo Espoon kaupungin projektipäällikkö Pasi Marjamaa.
Kyseessä on kuitenkin ainutlaatuinen tutkimuskohde.
Pinta ei ole tavallista asfalttia ensinkään, vaan paikalle on rakennettu erilaisia vettä läpäiseviä pintamateriaaleja, kuten läpäisevää asfalttia, betonikiviä läpäisevillä saumoilla sekä läpäisevää betonia.
Kamerat taas on suunnattu kuvaamaan näitä materiaaleja. Lisäksi tolpassa on kiinni ainakin virtalähteenä toimiva aurinkopaneeli, sääasema sekä dataa lähettävä mobiililaite.
Häkkyrän tarkoituksena on ollut kuvata veden käyttäytymistä eri pinnoilla.
”On tutkittu veden jäätymistä, sulamista ja sateen kuivumista”, Marjamaa kertoo.
Espoon kaupunki tilasi monivuotisen seurantatutkimuksen VTT:ltä. Tutkimus tuli päätökseen noin vuosi sitten.
Kamerat ja tutkimuslaitteet jäivät.
”Kukaan ei ole hoksannut käydä poistamassa niitä.”
Tutkimuksen tarkoitus oli etsiä vaihtoehtoja käytössä olevalle tavalle, jossa hulevedet ohjataan kovilta pinnoilta kaivoihin. Vaihtoehtoisena ratkaisuna kokeiltiin vettä läpäiseviä pintamateriaaleja.
Mitä tutkimuksesta opittiin?
”Läpäisevät materiaalit sopivat kevyelle liikenteelle. Raskas työmaaliikenne sen sijaan aiheuttaa läpäisevien materiaalien likaantumisen ja tukkeutumisen”, Marjamaa kertoo.
