HS Espoo | Etätöistä tuli farssi Pohjois-Espoossa, sillä soitot hukkuvat metsiin ja rotkoihin

Kivenheiton päässä Helsingistä ei aina kuulu puhelin eikä toimi internetyhteys. Luukissa ja sen ympäristössä on kerätty nimiä adressiin, kun operaattorit eivät tunnu välittävän.

Ihmeitä tapahtuu: yliopistonlehtori Arja Kaasinen vastaa kännykkäänsä kotoaan. Kaasinen nimittäin asuu Luukissa Pohjois-Espoossa, jossa puhelin- ja internetyhteydet eivät hänen mukaansa useinkaan toimi.

Bodominjärven pohjoispuolen järviylänkö on kumpuilevaa ja metsäistä seutua. Korkeuserot kallionharjanteiden ja rotkonpohjien välillä ovat isoja. Teletukiasemien kiilat eivät välttämättä osu alamaille. Katveista kärsii myös osa Luukin naapurikylien Röylän, Pakankylän ja Snettansin asukkaista.

”Paras on lokakuinen kirkas ja kuulas sää, kun puissa ei ole lehtiä eikä tuule. Mutta jos puissa on lehtiä ja tuulee, edes naapuriin ei voi soittaa. Silloin on helpompaa vain huutaa asiansa”, Kaasinen kuvaa.

”Tekstiviestitkään eivät kulje. Meille yritetään kovasti kaupata 5 G:tä, mutta kun toimisi edes 2 G.”

Alueen asutus on pääkaupunkiseudun oloissa harvaa. Tämä saattaa Kaasisen arvion mukaan selittää sen, etteivät kaupalliset operaattoriyhtiöt ole olleet kiinnostuneita korjaamaan tilannetta.

Hänen mielestään on kuitenkin käsittämätöntä, että vain 25 kilometrin etäisyydellä pääkaupunki Helsingin keskustasta on alueita, joissa ei ”kuulu puhelin eikä toimi netti, eikä ketään kiinnosta korjata tilannetta”.

Tilanne on vastikään kärjistynyt operaattorin aloitettua kiinteiden ADSL-yhteyksien purkamisen alueelta. Asukkaille jää vain mobiilinetti, joka ei toimi, Arja Kaasinen kertoo.

Espoossa on käynnissä sähkönjakeluyhtiö Carunan laaja sähköverkon uusimisprojekti. Kaapeleiden maahan upotuksen yhteydessä yhtiö tiedusteli teleoperaattorien kiinnostusta kuituyhteyksien rakentamiseen. Yhteistyö ei toteutunut.

Alueen asukkaat yrittivät saada valokuidun seudulle omalla kustannuksellaan, mutta hanke meni kiville työn aikatauluun liittyneiden riskien takia.

Kaasiset ovat valittaneet ongelmasta operaattorille. Kun vikailmoitukset tai valitukset eivät ole johtaneet parannuksiin, Arja Kaasinen ryhtyi keräämään operaattoreille ja Liikenne- ja viestintävirastolle (Traficom) toimitettavaa adressia, johon on kertynyt noin 150 allekirjoitusta.

Kaasisten yhteys on pätkinyt koko 12 vuoden ajan, kun perhe on asunut Luukissa. Haitta on häirinnyt etenkin viime aikojen etätöitä ja perheen lukiolaisia, joiden monet kirjat ovat verkossa.

”Kotoa on vaikea soittaa, ja toisinpäin – tänne ei saa yhteyttä. Jos lääkäri soittaa [sovittuun etävastaanottoaikaan], automaatti saattaa vastata, ettei numeroon juuri nyt saada yhteyttä. Vastaanoton lasku pitää kuitenkin maksaa.”

Kaasinen pitää ongelmaa eriarvoistavana. Iso osa virallisten ja epävirallistenkin asioiden hoitamisesta vaatii nykypäivänä internetyhteyden. Skaala on laaja terveydenhuollosta vero- ja pankkiasiointien kautta vaikkapa matkalippujen ostamiseen.

”Luulisi Espoon kaupunkiakin kiinnostavan, että Espoossa on alueita, joissa ei voi täyttää papereita [verkossa]. Nyt asukkaan täytyy ajaa autolla muutaman kilometrin päähän paikkaan, jossa yhteydet toimivat”, Kaasinen sanoo.

”Välillä harmittaa. Aika moneen palaveriin olen osallistunut kallion päältä. Esimerkiksi tänä aamuna kävelin tuonne ylös.”

Liikenne- ja viestintävirasto vastaa siitä, että Suomessa on toimivat, kohtuuhintaiset viestinnän yhteydet. Jokaisella kansalaisella ja yrityksellä on oikeus perustason teleyhteyksiin, virasto toteaa verkkosivullaan:

Traficom turvaa oikeutesi nimeämällä operaattorin tarjoamaan näitä yleispalveluja niillä alueilla, joilla ei muuten olisi riittävästi kaupallista tarjontaa. –– Jos kännykkäkuuluvuus sisätiloissa on huono, voi tämä edellyttää investointia kuuluvuuden parantamiseen pöytä-GSM-laitteella ja katolle asennettavalla lisäantennilla.

Kaasisilla on liittymät kolmelta Suomen suurimmalta teleoperaattorilta Elisalta, Telialta ja Dna:lta. Arja Kaasisen mukaan kaikkea on kokeiltu: ”On ollut mokkulaa ja antennia, eikä mikään toimi.”

Asiantuntija Niko Aarnio Traficomista toteaa, että asia on juuri niin kuin edellä on kirjoitettu: virasto vastaa siitä, että sähköisen viestinnän palvelulaki ja EU:n säädökset asiasta toteutuvat.

Laki tuli voimaan 1. tammikuuta 2021. Perustason liittymän vähimmäisnopeus on vastikään nostettu aiemmasta 2 megabitistä sekunnissa 5 megabittiin.

Suomessa Luukki ei toki ole ainoa alue, jossa teleyhteyksissä on ongelmia. Niko Aarnio kertoo, ettei hänen kuuden työskentelyvuotensa aikana yksikään viraston käsittelyyn tullut tapaus ole jäänyt ratkaisematta.

Aarnion mukaan Liikenne- ja viestintävirasto opastaa kuluttajaa olemaan ongelmista ensiksi yhteydessä operaattoriin: operaattori tutkii ongelman ja ratkaisee sen muuttamalla laitteen asetuksia, asentamalla antennin tai muin keinoin.

Jos kaupallinen operaattori ei keksi keinoa, virasto yrittää yhdessä operaattorin kanssa löytää ratkaisua ongelmaan, Aarnio kertoo.

”Jos puhelimen kuuluvuus tai internetyhteys kotona tai yrityksessä yhä on huono, viime kädessä me [Liikenne- ja viestintävirasto] nimeämme operaattorin ja velvoitamme sen korjaamaan ongelman.”

Korjaamiseen velvoitetun operaattorin valinta on Aarnion mukaan oma prosessinsa: ”Katsotaan, millä operaattoreista on kyseisessä kohteessa paras valmius [tilanteen korjaamiseen]. Tähän saakka jokainen tapaus on ratkennut viimeistään Traficomin ja operaattorin yhteistyövaiheessa.”

Luukin ja hiukan eteläisemmän Pirttimäen ulkoilualueet ovat pääkaupunkiseudun vilkkaimpia. Niillä järjestetään esimerkiksi isoja suunnistus- ja maasto­pyöräilytapahtumia. Alueella on golfkenttä.

Luonto kutsuu kausittain tuhansia ihmisiä patikoimaan, sienestämään, marjastamaan ja metsästämään. Kaasinen kertoo opastaneensa lukuisia eksyneitä.

”Gps-paikannusohjelmat eivät toimi, kun karttapohja ei lataudu. Hätänumeroon soittaminen voi olla tuurista kiinni. Alueella on isoja ratsastustalleja, ja ratsastajille tilanne on äärimmäisen vaarallinen. Hevosten kanssa aina sattuu ja tapahtuu”, Kaasinen toteaa.

Onni oli vastikään myötä onnettomuudessa, kun yhteys sattui toimimaan: ”Viimeksi syksyllä piti soittaa Medi-Heli ja palokunta, kun ratsastaja jäi hevosen alle.”