Espoolaisten jätevedet virtasivat Suomenojan jätevedenpuhdistamoon viimeistä kertaa viime viikolla. Vuodesta 1963 toimineen puhdistamon purkutyöt saattavat alkaa jo loppuvuonna.
Suomenojan jätevedenpuhdistamo ei enää puhdista espoolaisten jätevettä. Noin 60 vuotta toiminnassa ollut puhdistamo puretaan. Kuva vuodelta 2009. Kuva: Leif Rosas
Jael Nyman HS
Suomenojan jätevedenpuhdistamon pitkä historia on tullut päätökseen. Uusi Blominmäen puhdistamo aloitti toimintansa viime vuoden puolella, mutta vielä viime viikolla lähes puolet Espoon jätevesistä virtasi Suomenojan puhdistamoon.
”Kaikkia Suomenojalle aiemmin menneitä vesiä ei käännetty kerralla Blominmäkeen, vaan kääntö tapahtui kolmessa erässä. Viimeinen kääntö oli 24.–25. tammikuuta”, kertoo Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY:n) jätevedenpuhdistuksen osastonjohtaja Kristian Sahlstedt.
Ensimmäiset käännöt olivat marras–joulukuussa viime vuonna. Ensin käännettiin noin 25 prosenttia viemäröintialueen vesistä, sitten 30 prosenttia ja nyt lopulta jäljellä olevat 45 prosenttia.
”Tämä viimeinen, viime viikolla tehty kääntö, oli isoin yksittäinen kääntö. Voi sanoa, että se oli historiallinen hetki. Nyt Suomenojalle ei enää virtaa jätevettä.”
Uuden Finnoon metroaseman vieressä sijaitseva Suomenojan jätevedenpuhdistamo huolehti pitkään yksin Espoon kaikesta jätevedenpuhdistuksesta.
”Jätevedenpuhdistusta alettiin keskittää Suomenojalle 1960-luvulla. Sitä ennen Espoossa oli yhdeksän pientä biologista puhdistamoa”, Sahlstedt kertoo.
Vuonna 1963 Suomenojalle tuli ensin lammikkopuhdistamo, joka on tänä päivänä tunnettu tuhansien lintujen suosimana Suomenojan lintualtaana.
Lue lisää: Arvokkaan lintualtaan viereen rakentuu 17 000 asukkaan kaupunginosa – Luontokuvaaja Tuomas Heinonen lobbaa lintujen puolesta valokuvilla
1970-luvulta alkaen Espoon jätevedenpuhdistus siirrettiin kokonaisuudessaan Suomenojalle.
Vuonna 1974 valmistunut purkutunneli on edelleen käytössä. Nyt sitä pitkin virtaavat Blominmäen puhdistamolta tulevat vedet. Purkutunneli on kalliotunneli, jota pitkin puhdistetut jätevedet johdetaan avomerelle.
Espoossa purkutunnelin kautta virtaavat vedet lasketaan Gåsgrundetin saaren edustalle.
”Rantavesissä laimentumisolosuhteet ja virtaukset ovat huonot. Siksi puhdistetut jätevedet viedään tuonne ulapalle. Esimerkiksi Helsingissä purkutunneli menee Katajaluodon ulkopuolelle”, Sahlstedt kertoo.
Aika ajoi Suomenojan puhdistamon ohi. Sen kapasiteetti ei enää riittänyt palvelemaan Espoon kasvanutta asukasmäärää. Uuden, huippumodernin Blominmäen puhdistamon myötä jätevedet saadaan myös puhdistettua tehokkaammin kuin Suomenojalla.
Lue lisää: Espoossa tapahtui historiallinen käänne, kun jätevedet kääntyivät kohti uutta puhdistamoa – tällainen se on
Seuraavaksi Suomenojan jätevedenpuhdistamo puretaan. Aikataulua ei ole lyöty lukkoon vielä, mutta Sahlstedtin mukaan HSY on varautunut siihen, että purku saattaa alkaa jo tämän vuoden loppupuolella.
Tämän jälkeen lähes merenrannalla sijaitseva tontti palautuu kaupungille.
Puhdistusprosessissa syntyvää metaania on välillä poltettu, jonka takia Suomenojan jätevedenpuhdistamolla on voinut nähdä monen metrin korkeuteen nousevia liekkejä. Myös tämä näky jää Suomenojalla historiaan puhdistamotoiminnan loputtua. Kuva: Jael Nyman HS
Lue lisää: Korkeat lieskat kääntävät ohikulkijoiden katseet keskellä Espoota – Linnut ovat oppineet välttämään laitosta, joka yskii tulta
Lähiviikkoina on Sahlstedtin mukaan tarkoitus inventoida Suomenojan laitteita. Mikäli puhdistamolta löytyy käyttö- ja lahjoituskelpoisia laitteita, HSY kartoittaa mahdollisuutta lahjoittaa ne Ukrainaan.
”Suomenojan laitteet ovat kuitenkin pääsääntöisesti tulleet käyttöikänsä päähän, enkä odota sieltä merkittävää lahjoituspotentiaalia löytyvän. Inventointi kuitenkin tehdään ja mahdollisesti lahjoituskelpoinen tavara luetteloidaan.”
Tämän jälkeen sisäministeriö toimittaa luettelon Ukrainaan, joka ottaa kantaa siihen, onko kyseiselle materiaalille tarvetta.
Blominmäen puhdistamo on pääkaupunkiseudun toiseksi kallein infrahanke Länsimetron jatkeen jälkeen. Laitoksen hinta on noin 510 miljoonaa euroa.
Sinne virtaa noin 400 000 asukkaan jätevedet Espoosta, Länsi-Vantaalta, Kauniaisista, Kirkkonummelta ja Siuntiosta.
