HS Espoo | Tässä mäessä aika pysähtyi: Sisarukset loivat tupaansa vankku­mattoman kahvila­idyllin

Bembölen kahvitupa on pysynyt suurin piirtein samanlaisena vuosikymmenestä toiseen, vaikka kahvilan ympäristö on muuttunut huomattavasti.

Kun Espoossa kääntyy Kehä kolmoselta Turuntielle, näkymät ovat samanlaiset kuin monessa suomalaisessa kaupungissa: Ikean jälkeen maisemaa hallitsevat isot kauppa- ja teollisuusrakennukset, asunnot ja huoltoasema.

Karvasmäen vaihtuessa Järvenperäksi maisema kuitenkin muuttuu. Huoltoaseman vieressä Bellinmäen toisella puolella avautuu toisenlainen maailma.

Pellon laidalla rinteessä näkyy punainen rakennus, joka näyttää olevan joltain aivan toiselta aikakaudelta – ja niin se onkin. Paikka on Bembölen kahvitupa, jonka rakennus on peräisin 1700-luvulta. Kahvilana talo on palvellut yli 80 vuotta.

Punamultainen rakennus on Espoon vanhimpiin kuuluvan maatilan, Bellin kantatilan, päärakennus. Rakennuksen suuri tupa ja kamari eli kahvituvan nykyinen keittiö sekä eteinen ovat ilmeisesti rakennettu vuonna 1737. Saliosa on rakennettu myöhemmin, mahdollisesti 1800-luvun alussa.

Ruokaa ja juomaa rakennuksessa tarjottiin ensimmäisen kerran 1760-luvulla, kun tuvassa toimi kestikievari. Myöhemmin tupa toimi muun muassa muonamiehen asuntona, suutarina ja kouluna.

Kahvilatoiminta tuvassa alkoi vuonna 1939. Bembölen kahvituvan nykyiset omistajat, sisarukset Rita Kanervo ja Kaj-Olavi Alén ovat olleet kahvilayrittäjinä vuodesta 1969. Heitä ennen, vuodesta 1954, kahvitupaa pitivät heidän vanhempansa.

Perhe asui tuolloin kahvituvan lähistöllä, nykyisen Gigantin liepeillä. Kanervo ja Alén olivatkin pienestä pitäen auttamassa kahvilan töissä.

”Koulussa meni huonosti. Faija sanoi, että tule tänne (kahvituvalle) talkkariksi”, Alén muistelee.

Kanervo kertoo puolestaan aloittaneensa tarjoilijana kahvituvassa.

”Olin siihen aikaan ujo. Tuntui vaikealta lähteä liikkeelle tarjottimien kanssa. Emäntä sanoi, että kyllä sinä opit”, hän muistelee.

Vetovastuu siirtyi sisaruksille, kun heidän isänsä kuoli.

Historiallisen rakennuksen ympäristö on muuttunut paljon sinä aikana, kun Kanervo ja Alén ovat pitäneet kahvitupaa.

”1950-luvulla kahvituvan ympäristö oli maalaismainen. Kermat ja maidot haettiin viereisen Bellin kartanon navetasta, muu tarvittava taas lähistöllä sijainneesta Varubodenista”, Alén sanoo.

Sittemmin ympäristö on muuttunut kaupunkimaisemmaksi, kun lähistölle on rakennettu esimerkiksi Ikea ja Gigantti. Alueelle on tullut myös uudisasutusta.

”Aikanaan kilpailua ei ollut lainkaan, nyt ei ole pahaa kilpailua. Esimerkiksi Ikean tulo toi kahvituvalle paljon uusia asiakkaita”, Kanervo kertoo.

Vaikka ympäristö on muuttunut, Bembölen kahvituvan konsepti on pysynyt suurin piirtein samanlaisena vuosikymmenestä toiseen.

”Vuodesta 1969 alkaen olisi ollut mahdollista myydä myös keskiolutta kahvilassa. Emme edes harkinneet oluen ottamista myyntiin. Saimme monilta perheiltä ja autoilijoilta palautetta, että emme tule kahvilaan, jos sinne tulee olutta myyntiin”, Kanervo kertoo.

Bembölen kahvituvassa tarjotaan myös lounasta. Suosituimmat tuotteet ovat leivonnaisissa munkit ja ruoissa erilaiset leikkeet, kertoo Kanervo.

”Asiakaskunta on laidasta laitaan. Monia viehättää se, ettei musiikki soi. Esimerkiksi nuoret pariskunnat ovat sanoneet, että tulee ihana olo, kun kahvin voi juoda rauhassa”, Kanervo sanoo.

Koronaviruksen aiheuttamat poikkeusolot vaikuttivat myös Bembölen kahvituvan toimintaan. Kahvitupa oli suljettuna.

”Teimme tuolloin tiloissa pientä remonttia. Aika hyvin olemme selvinneet poikkeusoloista”, Alén summaa.

Korona-aika ei ollut ensimmäinen kerta, kun Bembölen kahvitupa joutui sulkemaan ovensa.

Kahvilan toiminta keskeytyi myös talvisodan ajaksi. Tuolloin rakennukseen oli sijoitettu kätilöopiston synnytysosasto.

”Jokin aika sitten eräs rouva, joka oli syntynyt kahvituvalla, juhli meillä syntymäpäiviään”, Kanervo kertoo.

Kanervo ja Alén ovat siis pitäneet Bembölen kahvitupaa yli 50 vuotta. Vielä he eivät ole aikeissa siirtyä eläkkeelle kahvilatyöstä.

”Niin kauan, kun koivet ja pää toimivat, aion jatkaa työskentelyä kahvituvalla’, Alén sanoo.

Lue myös: Sammal kätkee sisäänsä vanhat rauniot aivan Kehä III:n kupeessa – Harva tietää puhuttelevan paikan, jossa luonto on ottanut ohjat käsiinsä

Lue myös: Espoon keskusta oli vähällä nousta keskelle historiallista peltoa