HS Georgiassa | Kymmenientuhansien venäläisten tulo Georgiaan on aiheuttanut jännitteitä – ”Meille alkoi helmikuun jälkeen tulla liikaa sekä hyviä että pahoja venäläisiä”

Tbilisi

Minkämaalainen olet?

Kysymys esitetään kaikille niille Dedaena bar -nimiseen baariin saapuville asiakkaille, jotka eivät puhu georgiaa. Jos vastaus on venäläinen, joutuu tulija täyttämään qr-koodin kautta avautuvan kyselylomakkeen.

Näin varmistetaan, että kaikki asiakkaat sitoutuvat yhteisiin perussääntöihin, kertoo baarin perustaja ja omistaja Data Lapauri. On muun muassa hyväksyttävä, ettei Georgiassa voi käyttäytyä kuin olisi yhä Venäjällä – ei voi vaatia venäjänkielistä palvelua tai sitä, että rupla kävisi maksuvälineeksi. Lisäksi on tunnustettava, että Vladimir Putin on diktaattori ja että Krim kuuluu Ukrainalle, kun taas Etelä-Ossetia ja Abhasia Georgialle.

”Otimme lomakkeen käyttöön huhtikuussa, sillä meille alkoi helmikuun jälkeen tulla liikaa sekä hyviä että pahoja venäläisiä”, Lapauri toteaa.

”Emme halua olla tekemisissä pahojen venäläisten kanssa ja hyvilläkin tuntuu välillä olevan vaikeuksia ymmärtää tiettyjä perusasioita.”

”Osa sanoo vastustavansa Putinia, mutta olevansa kansallismielisiä. Näen sen niin, että he vastustavat kestämätöntä sotaa Ukrainassa, mutta hyväksyvät Venäjän imperialismin ja aiemmin tekemät aluevaltaukset Georgiassa ja muualla.”

Sisällä baarissa on hämärää. Sivuseinällä roikkuu Ukrainan lippu, myynnissä on oluen lisäksi muun muassa koskenkorvaa.

Lapaurin mukaan noin puolet venäläisasiakkaista ovat lomakkeesta kuultuaan loukkaantuneet ja kääntyneet ovelta. Toista puolta ei ole haitannut vastata kysymyksiin. Muutamat harvat ovat jopa kiitelleet käytännöstä.

Lapauri myöntää, että lomakkeen voi nähdä eriarvottavana.

“Mutta, minä en ole Jeesus, joka kääntää toisen poskensa väkivallan tekijälle. Jonkinlainen segregaatio on ihan okei, varsinkin sota-aikana”, hän sanoo. “Maailmamme ei muutenkaan ole kovin lempeä paikka, vaan täynnä erottelua eri ihmisryhmien välillä.”

Itse asiassa koko ajatus kyselylomakkeen laatimisesta syntyi, kun baarinpitäjä luki Saksan viisumihakulomaketta.

“Mutta meillä ei ole rajapoliiseja, emme ole kuin Eurooppa. Jos joku venäläinen haluaa huijata itsensä sisään, se onnistuu. Meille on tärkeintä, että kaikki ymmärtävät periaatteemme.”

Georgiaan saapuvien venäläisten määrä moninkertaistui maaliskuussa pian Venäjän hyökkäyssodan alettua. Syyskuussa tulijoiden määrä kasvoi entisestään sen jälkeen, kun Putin julisti osittaisen liikekannallepanon.

Viimeisten parin viikon aikana reilun kolmen ja puolen miljoonan asukkaan Georgiaan on saapunut yli 100 000 venäläistä. Monelle heistä Georgia on vain välikulkumaa, mutta osa aikoo jäädä entiseen neuvostovaltioon.

Vaikka georgialaiset tarvitsevat Venäjälle päästäkseen viisumin, ovat venäläiset oikeutettuja vuoden viisumivapaaseen oleskeluun Georgiassa. Kesällä tuhannet georgialaiset ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jossa vaaditaan viisumivapauden lopettamista.

Poikkeuksellinen tulijamäärä on helppo havaita pääkaupunki Tbilisin katukuvassa. Venäjänkielinen puheensorina kantautuu korviin joka suunnasta. Ulkomaalaisten tarvitsemien palvelujen, kuten rahanvaihtopisteiden ja liittymäkauppojen edustoilla on pitkiä, nuorista miehistä muodostuvia jonoja.

Monien georgialaisten arjessa Venäjän hyökkäyssota on näkynyt ennen kaikkea hintojen nousuna. Esimerkiksi asumiskustannukset ovat kasvaneet helmikuun jälkeen voimakkaasti, kertoo vuokra- ja omistusasuntoja välittävä Marina Tevzadze, 65, risteyksen kulmassa Deda Ena -puiston reunalla.

Kuvat tarjolla olevista huoneistoista roikkuvat kolmessa rivissä puiden väliin viritetyillä naruilla.

”Hinnat nousivat helmikuussa ja heinäkuussa vielä enemmän. Etenkin vuokra-asunnot ovat olleet kysyttyjä ja se mikä ennen vuokrattiin 300 dollarilla kuussa, maksaa nyt satoja dollareita enemmän.”

Hintojen nousun vuoksi monilla, esimerkiksi muualta Georgiasta saapuvilla opiskelijoilla, ei enää olisi varaa asua Tbilisissä.

Nainen kaivaa esiin puhelimensa ja esittelee sen näytöltä ylpeänä maalaamiaan pääsiäismunia. Sitten hän näyttää videon Tbilisin vanhassa kaupungissa sijaitsevasta asunnostaan.

”En vuokraa sitä venäläisille”, hän sanoo ja kertoo huonoista kokemuksista, kun venäläiset eivät ole ennakon jälkeen maksaneet vuokriaan.

Aluksi helmikuussa asumiskustannukset jopa kaksinkertaistuivat, kertoo myös kokomustiin ja timanttikoristeisiin korkokenkiin sonnustautunut Elene Maisuradzne, joka työskentelee georgialaisia kiinteistöjä välittävässä brittiyrityksessä.

”Sitten tilanne hieman tasaantui. Ihmiset hämmentyivät, sillä he olettivat, että Georgia olisi halpa, eikä se pitänyt enää paikkaansa. Lisäksi sijoittajat alkoivat pelätä, voisiko Venäjä hyökätä jälleen myös Georgiaan.”

Venäjän huonon sotamenestyksen myötä huoli hyökkäyksestä Georgiaan on kuitenkin hälvennyt ja hinnat ovat kääntyneet jälleen nousuun. Itse Maisuradzne ei missään vaiheessa uskonut Georgian olevan tällä hetkellä vaarassa.

”Pelkään Venäjää, mutta heillä on nyt liian paljon meneillään”, hän sanoo.

Osaa georgialaisista Venäjältä saapuvat nuoret miehet kuitenkin pelottavat. Veran puistossa Givi, 71, vertaa tilannetta pommiräjähdykseen. Hänen mielestään nyt on kylvetty siemen, joka mahdollistaa sodan syttymisen tulevaisuudessa.

”Jonain päivänä venäläiset sanovat, että Georgia loukkaa heidän oikeuksiaan ja Putin lähettää joukkonsa tänne ’suojelemaan’ kansalaisiaan”, hän sanoo.

Givi on puistossa pelaamassa backgammon-lautapeliä, eikä keskustellessaankaan anna pelin katketa. Pelikaveri ja peliä sivusta seuraava mies eivät ensin edes nosta katsettaan pelilaudasta.

Pian leppoisa tunnelma kuitenkin jännittyy, kun Givi jatkaa Putinin, venäläisten ja Georgian nykyhallinnon haukkumista. Pelikaveri – jonka poika työskentelee Georgialainen unelma -valtapuolueessa – marssii suuttuneena pois paikalta.

Hänen lähdettyään Givi ei säästele sanojaan.

”Kaikki sodat, joita maailmassa käydään ovat tavalla tai toisella Putinin aiheuttamia”, hän puhisee.

Paikalle jäänyt, peliä sivusta seurannut Badri Kharabadze, 66, pysyy rauhallisempana. Hänenkin mielestään venäläisten toivottaminen tervetulleeksi on kuitenkin vaikeaa, sillä useat georgialaiset vapaaehtoistaistelijat ovat kuolleet viime kuiden aikana Ukrainaa puolustaessaan.

”Tavallisesti sodissa on sääntöjä: naisia ja lapsia ei saa tappaa, haavoittuneita pitää auttaa. Putin ei kunnioita sääntöjä. Jos edes puolet Venäjältä pakenevista nuorista miehistä jäisi maahan ja protestoisi, ehkä näkisimme muutoksen.”

Osa Georgiassa asuvista venäläisistä on kohdannut tilanteita, joissa heihin suhtaudutaan epäluuloisesti kansalaisuutensa vuoksi.

”Sinun pitäisi mennä kotiin Venäjälle ja protestoida siellä, ei tulla Georgiaan ja synnyttää täällä lapsia”, sanoi lääkäri venäläiselle Dasha Kamenskayalle, 34, avustaessaan tätä synnytyksessä.

Kamenskayan poika syntyi Ukrainan kansalaiseksi isänsä tavoin.

Keväällä Tbilisiin muuttanut Kamenskaya on kokenut vastaanoton kuitenkin pääosin lämpimänä. Myös monet Verhni Larsin -raja-aseman kautta Georgiaan viime päivinä tulleet venäläiset kiittelivät georgialaisia vapaaehtoisia, jotka jakoivat tulijoille ruokaa ja vettä.

”Emme me ’auta venäläisiä’”, totesi vapaaehtoisena toiminut, 32-vuotias Vina Lapkes.

”Olemme vain ihmisiä, jotka auttavat toisia ihmisiä, kun he ovat jääneet jumiin keskelle humanitaarista kriisiä.”

Lapkes kuvailee olevansa ammatiltaan sisällön editoija, mutta sielultaan aktivisti. Hän muistuttaa, etteivät kaikki Venäjältä nyt pakenevat ylipäätään ole alun perin venäläisiä, vaan esimerkiksi georgialaisia, joilla on Venäjän passi.

Dedaena-baarin kulmilla Deda Ena -puiston skeittiparkilla vastaan kävelee yksi Georgiassa syntynyt, mutta Venäjällä kasvanut nuori mies, joka on saapunut Venäjältä synnyinmaahansa liikekannallepanosta kuultuaan.

Philipp, 22, kertoo, että hänen georgialaiset sukulaiset puhuvat hänelle nyt 90 prosenttisesti georgiaa, jotta hän oppisi kielen.

”Poltin Venäjän passini ja aion hakea Georgian kansalaisuutta”, hän kertoo hilpeänä.