Matilda Jokinen HS
Kazbegi
Suuria rinkkoja, pikkureppuja, soittimia, lemmikkien kantokoppia, palaneita käsivarsia ja uupuneita silmiä. Kaukasuksen vuoriston välissä kulkevaa tietä kipuaa pitkä jono ihmisiä.
Osa kävelee, toiset pyöräilevät ylämäkeen. Suurin osa kulkijoista on nuoria miehiä, mutta mukana on myös naisia ja muutamia lapsia. Yksi mies kantaa sylissään kissaa.
”Se on myynnissä”, hän huikkaa.
Venäjältä saapuvat odottivat pääsyä Georgion puolelle Verhni Larsin rajanylityspaikalla keskiviikkona. Kuva: HS
Rajanylitysten määrä Verhni Larsin raja-asemalla on lähes kaksinkertaistunut sen jälkeen kun Venäjä julisti ”osittaisen” liikekannallepanon viikko sitten. Kuva: HS
Verhni Larsin raja-asema on ainut Venäjän ja Georgian välinen rajanylityspaikka. Sen jälkeen, kun Putin julisti osittaisen liikekannallepanon keskiviikkoaamuna 21. syyskuuta, rajanylitysten määrä on lähes kaksinkertaistunut ja asema ajautunut kaaokseen.
Viime päivinä rajan on ylittänyt yli kymmenentuhatta ihmistä päivässä.
Venäjän puolella rajaa ajoneuvot seisovat ruuhkissa useita päiviä. Säännöt siitä, saako rajan ylittää kävellen vai ainoastaan pyörällä tai ajoneuvolla, vaihtelevat. Osa ihmisiä on jäänyt jopa vuorokaudeksi ilman ruokaa.
”Se on kuin helvetti”, kuvailee moskovalainen Roman, 24.
Keskiviikkona Georgian puolelle saapunut Roman ylitti rajan yhdessä veljensä Denisin, 20, kanssa. Perhe teki päätöksen matkasta hätäpalaverissa, jonka he järjestivät pian sen jälkeen, kun tieto liikekannallepanosta tuli.
Koko perhe kannatti poikien lähtemistä.
”Vanhemmillamme on aivot”, hän hymähtää.
Veljekset Denis, 20, ja Roman, 24, lähtivät kohti Georgiaa Moskovasta. Polkupyörällä ruuhkassa pääsi etenemään nopeammin kuin autolla. Kuva: HS
Perhe osti veljeksille lennot kylpyläkaupunki Mineralnyje Vodyyn. Sieltä he maksoivat kuljetuksen Vladikavkaziin. He valitsivat auton, joka oli rekisteröity Pohjois-Ossetiaan, koska Georgian rajalla oleva Venäjälle kuuluva Pohjois-Ossetia on ilmoittanut alkavansa säädellä ulkoa tulevien autojen kulkua alueelle.
Lopuksi auton kuljettaja myi veljille polkupyörät, kun autolla ei enää päässyt ruuhkassa eteenpäin.
”Ilman polkupyöriä olisimme yhä Venäjällä.”
Veljekset aikovat suunnata Georgiasta Armeniaan, jossa heillä on tuttavia. Denisin tyttökaveri on armenialainen. Ennen miehen tarkoituksena oli kuitenkin säästää rahaa ja tulla opiskelemaan Lappeenrantaan.
”Sota pilasi suunnitelmani”, Denis sanoo.
Moskovalaisveljekset arvelevat päässeensä silti helpolla taustansa vuoksi. Venäjän viranomaiset ovat perustaneet rajalle erityisen tarkastuspisteen, jossa käydään läpi sotaikäisten miesten passit ja se, koskeeko liikekannallepano heitä.
Esimerkiksi Pohjois-Ossetian asukkaita ei rajan yli päästetä, moni kertoo.
”Mutta moskovalaisia he eivät halua sotkea tähän ‘erikoisoperaatioon’”, Denis sanoo. Hän tekee ilmaan suuret lainausmerkit käyttäessään sodasta sanaa ”erikoisoperaatio”.
“He eivät halua moskovalaisten suuttuvan. He pelkäävät sitä, että Moskovassa alettaisiin osoittaa mieltä.”
Venäjän ja Georgian välinen raja on ruuhkautunut pahasti sen jälkeen kun Venäjä julisti ”osittaisen” liikekannallepanon viikko sitten. Kuva: HS
Osa venäjältä tulijoista ylitti rajan Georgiaan kävellen. Kuva: HS
Rajalle pyritään busseilla, autoilla, pyörillä ja kävellen ympäri vuorokauden. Kuva: HS
Moskovalaisveljekset eivät ole ainoat, jotka kuvailevat rajanylitystä voimakkain sanoin. Krasnodarista kotoisin oleva 33-vuotias elektroniikan korjaaja puhuu ryhmästä, jonka kanssa ylitti rajan ”taistelutovereinaan”.
”Olemme kuin sotilaita: olemme hermostuneita, ilmassa on jännitteitä, sää on tukala”, mies kuvaa.
Hän istuu lounaalla kaupan edustalla vaimonsa kanssa. Auringossa palanut aviopari aikoo jäädä Georgiaan, jos vain työmahdollisuuksia löytyy.
He kuvaavat olleensa onnekkaita. Matkaan meni vain kaksi päivää – rajan yli he pääsivät kävellen, vaikka moni oli sanonut sen olevan kiellettyä. He olivat myös nähneet miehiä, joiden matka oli katkennut Venäjän puolella erikoistarkastuspisteelle.
”Venäjän puolella olet rajavartiostolle vain lihanpala”, mies sanoo.
Georgiassa hän kertoo aistineensa tunnelmassa selvän eron.
Kotona Krasnodarissa kaikki eivät ymmärtäneet pariskunnan päätöstä lähteä. Mielipiteet jakautuivat. Monella tutulla ei ollut mahdollisuutta matkustaa talous- tai perhesyiden vuoksi.
He joutuvat sotaan parin kolmen kuukauden päästä, mies uskoo.
“Kaikki ovat peloissaan. Jopa ne, joiden pään propaganda on pahimmin täyttänyt, ovat alkaneet huolestua siitä, että heidän perheenjäsenensä voivat kuolla.”
Asiantuntijat arvioivat pitkään, että Putin pyrkisi välttelemään liikekannallepanoa viimeiseen asti välttääkseen kansalaisten tyytymättömyyden ja sisäpoliittiset ongelmat. Viime viikon ilmoitus vaikuttaakin kääntäneen jopa osan Putinin vankkumattomista kannattajista tätä vastaan.
Niin kävi esimerkiksi muotikuvaaja Kirill Deman, 26, isälle. Krasnodarista alkuviikosta lähtenyt Dema ylitti Georgian rajan keskiviikkona.
Muotikuvaaja Kirill Dema, 26, saapui Georgiaan Venäjän Krasnodarista. Hänen mukaansa liikekannallepano on alkanut horjuttaa venäläisten uskoa Venäjän johtoon. Kuva: HS
Aiemmin hän ja hänen pikkusiskonsa ottivat isänsä kanssa toistuvasti yhteen, sillä sisarukset ”vihasivat Putinia”.
Liikekannallepanon jälkeen kuitenkin myös isän tuki Venäjän johdolle ja sodalle on alkanut horjua. Hän on tukenut poikansa päätöstä lähteä maasta.
“Hän puolustaa minua, koska olen hänen poikansa ja hän rakastaa minua. Liikekannallepanon vuoksi hän on lopettanut Putinin kannattamisen.”
Nuori mies pitää kuitenkin ”katastrofina” sitä, että sodan alussa niin moni venäläinen oli valmis tukemaan hyökkäystä. Itse hän suoritti asepalveluksen vuonna 2018 ja piti kokemusta kamalana.
”Venäjän armeijassa vallitsee hirvittävä korruptio.”
Dema toivoo, että voisi hakea turvapaikkaa esimerkiksi Saksasta, jonka johto on osoittanut sympatiaa Putinia vastustavia venäläisiä kohtaan.
Suurin osa rajanylityspaikalle saapuvista suuntaa lähes välittömästi pääkaupunki Tbilisiin tai muualle. Monilla on kyyti valmiiksi sovittuna, osa jatkaa matkaa pyörällä, mutta paikalla on myös paljon kuskeja, jotka kauppaavat palveluitaan.
Moskovalainen muusikko Maksim Ryžov, 22, on kuitenkin viettänyt rajalla jo kolme vuorokautta. Yöt ovat kuluneet ulkona penkillä.
Ryžov kertoo odottavansa linja-autoa, joka matelee yhä rajan toisella puolella. Sen sisällä on koko hänen omaisuutensa – myös venäläinen kannel, jota hän soittaa ja opettaa elääkseen.
“Eilen bussi liikkui 500 metriä koko päivän aikana”, Ryžov kertoo.
Moskovalainen muusikko Maksim Ryžov on odottanut kolme päivää Georgian puolella, että saisi omaisuutensa Venäjän puolella vielä olevasta linja-autosta. Kuva: HS
Georgiaan pyrkivä bussi jonossa noin 15 kilometriä ennen raja-asemaa. Kuva: HS
Bussiin jäi armenialaisia, naisia ja lapsia. Kaikki miehet, joilla on Venäjän passi, päättivät kuitenkin jäädä pois ja taittaa loppumatkan muuten.
”Pelkäsimme, ettemme ehdi rajan yli ajoissa.”
Sama pelon tunne välittyy useista keskusteluista. Moni kokee, että on ehtinyt pois juuri viime hetkellä.
Tavaransa saatuaan Ryžov aikoo jatkaa Armeniaan, jossa hänellä on tuttavia. Ensin hän aikoo levätä, sitten lukea uutiset ja verkostoitua paikallisiin muusikoihin.
Musiikki on nuoren miehen koko elämä, ja nyt kaikki on seisahduksissa. Oppilaat ja opettaja jäivät kaikki Moskovaan.
Rahaa ei ole, sillä viimeiset kuluivat 15 000 ruplan bussilippuun ja rajanylitykseen.
Ryžov kertoo haluavansa pysyä mahdollisimman kaukana politiikasta. Hän on väsynyt Venäjän propagandaan, jossa venäläisiä yritetään kääntää länsimaita vastaan.
”Kuinka voisin puolustaa tätä kaikkea”, hän huokaa. ”Olen muusikko. Musiikki yhdistää ihmisiä, eikä kasvata rajoja.”
Georgiassa hän on kokenut vastaanoton ystävälliseksi. Vapaaehtoiset ja läheinen luostari ovat jakaneet ruokaa. Ryžov on itsekin auttanut pyörittämään kojua, joka jakaa pähkinöitä, keksejä ja teetä.
”Olen kuitenkin kuullut huhuja, että täällä järjestetään tänään nationalistinen mielenosoitus.”
Georgialainen oppositiopuolue järjesti rajalla mielenosoituksen, jossa vastustettiin Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Kuva: HS
Kyseinen Droa-nimisen oppositiopuolueen mielenosoitus alkaa kolmen jälkeen. Poliisit eivät kuitenkaan päästä mielenosoittajia aivan rajanylityspisteelle, vaan he jäävät tunnelin toiselle puolelle.
Sinne kerääntyneet protestoijat ovat kääriytyneet sinikeltaisiin Ukrainan lippuihin. Osa kannattelee lakanaa, jossa lukee: Venäjä tappaa.
Sillä viitataan paitsi Ukrainaan, myös Georgiaan. Elokuussa 2008 Venäjän panssarit jyräsivät Georgiaan lyhyeksi jääneessä sodassa, joka päättyi Venäjän murskavoittoon.
”On epäloogista, että venäläiset tulevat maahan, jossa he ovat tappaneet paikallisia”, Keti Magradze, 33, sanoo.
Myös oppositiopuolueeseen kuuluva Šušana Matsaberidze on kiukkuinen siitä, kuinka moni venäläinen on saapunut Georgiaan liikekannallepanon jälkeen.
Šušana Matsaberidze osallistui rajalla mielenilmaukseen Venäjän hyökkäystä vastaan. Hän arvosteli Venäjältä pakenevia ihmisiä, koska hänen mielestään he yrittävät vain välttää sodan, mutta eivät vastusta Venäjän hallintoa. Kuva: HS
”Heidän ei pitäisi tuntea oloaan turvalliseksi maassamme”, hän sanoo. ”He haluavat vain pelastaa itsensä ja välttää sodan, mutta se ei tarkoita, että he vastustaisivat Venäjän hallintoa. Miksi he eivät sanoneet mitään, kun Putin hyökkäsi Ukrainaan?”
Myös osa venäläisistä piti osittaisen liikekannallepanon aikaan saamaa äkkinäistä maastamuuttovirtaa ristiriitaisena.
”Se on huvittavaa”, totesi muotikuvaaja Kirill Dema rajan ylityspaikalla. ”Monet sodan kannattajatkin ovat lähteneet Venäjältä liikekannallepanon jälkeen, kun he ymmärsivät, että heidän perheenjäsenensä voivat kuolla.”
Samalla moni lähtijöistä ajattelee kuin Dema: Venäjän hyökkäys itsenäiseen valtioon on rikos kansainvälistä oikeutta vastaan.
Nuori mies on kiinnostunut siitä, mitä suomalaiset ajattelevat venäläisistä, venäläisten viisumisoikeudesta ja siitä, kuinka sota tulee päättymään.
”Minäkin toivon, että Ukraina voittaa”, hän sanoo väsyneesti.
Oppositiopuolue DROA:n aktivistit osoittivat mieltään Georgian puolella. Kuva: HS
