Ydinaseiden uhka on nyt todellinen, eturivin Venäjä-asiantuntija Stefan Meister sanoo. Tilanne on nyt todella paha, ja se voi vielä pahentua entisestään.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti ”osittaisesta” liikekannallepanosta 21. syyskuuta. Kuva: Venäjän presidentin kanslia
Hanna Mahlamäki HS
Berliini
Saksan kysytyimpiin Venäjä-asiantuntijoihin kuuluva Stefan Meister juoksee portaat ylös työhuoneeseensa. On siis juostava perässä.
Berliinin Tiergartenissa, Saksan ulkopoliittisen yhdistyksen (DGAP) tiloissa entisessä Jugoslavian suurlähetystössä, Meister viimeistelee uutta artikkelia Mustanmeren alueen turvallisuustilanteesta.
Kiirettä pitää, sillä Meister on perehtynyt Venäjään sekä Ukrainan, Valko-Venäjän ja Etelä-Kaukasuksen kysymyksiin jo vuosikausia.
Viime joulukuussa HS haastatteli häntä edellisen kerran, ja silloin Meister sanoi suoraan sen, mitä moni ei olisi halunnut kuulla. Venäjän joukot olivat vielä asemissa Ukrainan rajojen ulkopuolella.
Hän sanoi, että myös Suomen turvallisuus on pelissä ja Venäjä asettaa kaiken kyseenalaiseksi, myös Nato-maiden turvallisuuden. Kunpa hän olisi liioitellut.
Mutta niin ei ollut. Tilanne on nyt todella paha, ja se voi vielä pahentua entisestään paljonkin.
Venäjä-asiantuntija Stefan Meister on ohjelmajohtaja Saksan ulkopoliittisessa yhdistyksessä. Kuva: Hanna Mahlamäki / HS
Meisterin mukaan nyt on käynyt selväksi, että Venäjän presidentillä Vladimir Putinilla ”ei ole mitään rajoja”. Putin on valmis liittämään rikollisesti suuriakin maa-alueita Venäjään. Hän on ylittänyt jo niin monta ”punaista linjaa”, että mikä vain on mahdollista.
Sodassa on uusi vaihe. Ydinaseen uhka on Meisterin mukaan nyt otettava vakavasti. Venäjä saattaa sijoittaa ydinaseita valtaamilleen alueille Ukrainassa, mutta se voi myös käyttää niitä länttä vastaan.
”Leimahtaisiko jossain pohjoisella alueella vai jossain ukrainalaisessa kaupungissa, emme tiedä.”
”Paljon, mitä Putin sanoo, hän myös tekee. Mutta monet asiat, joita hän sanoo, ovat propagandaa ja manipulaatiota. Me emme nyt tiedä, mikä on mitäkin.”
Lännen on siksi mietittävä tarkkaan, mitä se tekee.
Meisterin mielestä Yhdysvaltojen linja olla viemättä Ukrainaan kaikkia sen pyytämiä raskaimpia aseita on todennäköisesti oikea. Myös Saksa kieltäytyy viemästä Ukrainan pyytämiä taistelupanssarivaunuja, nojautuen Yhdysvaltojen päätökseen.
Ukraina on täydellisen brutaalin hyökkäyksen kohteena, ja sen vaikutusyritykset länteen avun saamiseksi ovat voimakkaita. Silti lännen on mietittävä omaa strategiaansa, Meister sanoo.
”En luottaisi tässä Ukrainan presidenttiin Volodymyr Zelenskyiin”, Meister sanoo.
Meister arvostelee Saksan liittokansleria Olaf Scholzia johtajuuden puutteesta, mutta on silti Saksan hallituksen linjoilla: eskalaation vaara kasvaisi entisestään, jos Ukrainalla olisi hallussaan raskaita aseita, joiden kantama ulottuisi pitkälle Venäjän puolelle.
”Se lisäisi selvästi ydinaseen käytön riskiä”, hän sanoo.
”Putin on jo näyttänyt valmiutensa eskalointiin liittäessään Itä-Ukrainan alueita Venäjään ja määrätessään niin sanotun osittaisen liikekannallepanon”, Meister sanoo.
Eskalaatio tarkoittaisi sitä, että sota laajenisi Ukrainasta Venäjän ja lännen välille.
Yhdysvaltojen strategiana on hillitä riskiä viemällä Ukrainaan vain sen verran aseita, että se pystyy pitämään linjansa ja mahdollisesti voittamaan omia alueitaan takaisin.
Lännen asevientilinjan on Meisterin mukaan elettävä ajassa, ilman paalutettuja periaatteita.
”Jossain vaiheessa on todennäköisesti pakko viedä raskaampia aseita”, hän sanoo.
Sosiaalisessa mediassa levitetään Venäjältä videoita, joissa humalaiset tai vanhat miehet ovat lähdössä sotaan, ruostuneita aseita mukanaan.
Meister sanoo, ettei itse näe liikekannallepanoa vitsin aiheena. Venäjää ei kannata aliarvioida.
”Totta kai osa miehistä lähetetään tykinruuaksi, mutta se ei riitä pysäyttämään Ukrainaa”, hän sanoo.
Siksi on selvää, että suuri määrä uusia venäläissotilaita koulutetaan lähikuukausina. Asevoimien kasvatuksen tulokset näkyvät ehkä ensi kesänä, kun maa on kuivunut kevään jäljiltä. Venäjä valmistautuu siis pitkään sotaan.
”Kahdesta viiteen vuotta”, Meister sanoo, vaikka ei mielellään annakaan yksityiskohtaisia veikkauksia tulevasta.
Aseteknologiasta Venäjällä on pulaa sanktioidenkin takia, mutta täysin avuttomassa jamassa armeija ei ole.
Myös Ukrainan on pakko saada koko ajan uusia sotilaita. Heitä koulutetaan parhaillaankin Britanniassa. Lontoo on asettanut tavoitteeksi kouluttaa kymmenentuhatta uutta ukrainalaissotilasta kolmen kuukauden välein.
Nuoret miehet kävelivät armeijan värväysmainoksen ohi Pietarissa torstaina. Venäjän palveleminen on oikeaa työtä, mainoksessa lukee. Kuva: Olga Maltseva / AFP
Lännellä ei ole Meisterin mukaan mitään yksittäistä keinoa, jolla se voisi saada tilanteen nyt muuttumaan paremmaksi.
Se, mitä länsi voi tehdä, on pitää kiinni sanktioista ja tarjota sellaista asevientiä, joka auttaa Ukrainaa mutta ei provosoi Putinia aloittamaan ydinsotaa.
Kolmantena hän mainitsee asian, joka on loistanut poissaolollaan: lännen pitäisi valmistautua tulevaisuuden Venäjään.
Läntisessä Euroopassa pitäisi nyt luoda skenaarioita siitä, mitä on tulossa sen jälkeen, kun valta Venäjällä vaihtuu. Vallanvaihto on välttämätön, ja sitäkin lännen pitäisi nyt yrittää edistää.
Se voisi hänen mukaansa tapahtua luomalla yhteyksiä venäläisiin eliitteihin, jotka voivat luoda painetta vallanvaihdokseen. Venäläiset maansa jättäneet intellektuellit voisivat olla lännelle tärkeitä kumppaneita.
Kyse ei missään nimessä ole myönnytyspolitiikasta.
Meisterin mielestä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on muotoillut asian hyvin sanoessaan, että Venäjän kanssa voidaan neuvotella ja sopia aselevosta – mutta vain, jos Venäjä vetäytyy pois valtaamiltaan alueilta.
Näinä päivinä moni on lujasti eri mieltä, mutta Venäjän eristäminen olisi nyt Meisterin mukaan väärin. Vaikka Putin kukistuisi, Venäjä ei katoa.
”Täydellinen eristys vain vahvistaa Venäjän turvallisuuseliittiä. Uudenlainen Venäjä täytyy taas joskus yrittää integroida Eurooppaan.”
Sodan lopputulos voi olla myös pattitilanne Ukrainassa, ja lähiympäristö Euroopassa voi muuttua poliittisesti epävakaaksi monin tavoin.
”On valmistauduttava siihen, miten entistä aggressiivisemman ja epästabiilimman Venäjän kanssa tullaan toimeen”, Meister sanoo.
Euroopan maat voisivat nyt varautua tulevaisuuteen lisäämällä asetuotantoa ja parantamalla omaa puolustuskykyään, Meister sanoo.
”Yhdysvallat on heikko, Saksa on heikko. Natosta tulee entistä tärkeämpi”, hän sanoo.
Stefan Meisterin mukaan lännen pitäisi nyt luoda yhteyksiä Venäjään ja pyrkiä kasvattamaan painetta vallanvaihtoon. Eristäminen olisi hänen mukaansa virhe. Kuva: Hanna Mahlamäki / HS
Meister ei tätä itse ota haastattelussa esiin, mutta hän kuuluu niihin asiantuntijoihin, jotka ovat sanoneet jo vuosien ajan, mitä lännen poliitikot ovat tehneet väärin suhteessa Venäjään.
EU:n maaperällä tapahtuneisiin myrkytyksiin ja murhiin ei vastattu tarpeeksi voimakkaasti.
Taloussuhteet Venäjään kyllä luotiin, mutta unohdettiin se, että pelotepolitiikastakin olisi pitänyt huolehtia.
”Hyväksyimme Venäjän ehdot ja teimme itsemme Venäjästä riippuvaiseksi.”
Saksan lisäksi moni Keski-Euroopan maa oli yhtä sinisilmäinen, mutta Saksalla on tietysti suurin vastuu epäonnistumisesta. Meisterin mukaan on silti hieman epäreilua syyttää kaikesta yksin entistä liittokansleria Angela Merkeliä.
Monet maat, Suomi mukaan lukien, nauttivat mielellään Saksan talouskasvun hedelmistä osana euroaluetta ja Saksan kauppakumppanina.
Merkelin suuri virhe oli Nord Stream 2 -kaasuputken ja kaasuriippuvuuden rakentaminen. Tätä virhettä hän ei ole kunnolla myöntänyt.
Tällä viikolla sosiaalisessa mediassa on kiertänyt video vuodelta 2018. Siinä Saksan hallituksen edustajat naureskelevat ylimielisesti silloiselle Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille, joka varoitti Saksaa olemasta riippuvainen Venäjän kaasusta.
Meisterin mukaan Saksalla on vielä niin paljon tekemistä menneiden virheidensä käsittelyssä, että se ei ole valmis ottamaan johtoroolia Euroopassa. Virheiden käsittely vaatisi nöyryyttä, mutta sitä ei ole nähtävissä.
”Scholz ei ole nöyrä. Hän on tyypillinen saksalainen poliitikko, joka ajattelee tietävänsä kaiken joka tapauksessa parhaiten eikä ota ohjeita vastaan. Lisäksi hän on heikko johtaja”, Meister sanoo nykyisestä liittokanslerista.
