Finland
This article was added by the user . TheWorldNews is not responsible for the content of the platform.

HS-haastattelu | Venäjä on häviämässä, sanoo sota-asiantuntija

Liikekannallepano pitkittää sotaa, mutta ei käännä sitä. Venäjän joukkojen rivit ovat ohuet ja levittäytyneet valtavalle alueelle.

Yhdysvaltalainen sotilasanalyytikko Michael Kofman vieraili Helsingissä viikonloppuna järjestetyssä turvallisuuskonferenssissa. Kuva:  Mikko Stig / Lehtikuva

On sodan sumua, mutta on myös tosiasioita. Ja ne näyttävät tällä hetkellä Ukrainalle hyviltä.

”Venäjä on nyt häviämässä. Se on objektiivinen tosiasia, jonka voi myöntää jokainen, joka seuraa sodan tapahtumia”, sanoo Venäjän asevoimien asiantuntija Michael Kofman.

”Venäjä menetti aloitteen, joka sillä oli kesällä. Ukrainalla on kaksi toisiinsa liittyvää vastahyökkäystä, joiden torjumisessa Venäjällä on suuria vaikeuksia”, Kofman sanoo.

CNA-tutkimuslaitoksen Venäjä-ohjelman tutkimusjohtaja Kofman oli viikonloppuna Helsingissä puhumassa turvallisuusalan konferenssissa. Hän antoi haastattelun HS:lle ja STT:lle maanantaina.

Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti kaksi viikkoa sitten liikekannallepanon, jota nimitetään osittaiseksi. Sen on määrä tuoda riviin vähintään 300 000, mutta ehkä jopa miljoona sotilasta.

Sodan kulkua se ei muuta pitkään aikaan, Kofman sanoo. Ukrainalla on ”mahdollisuuksien ikkuna”, joka on avoinna ainakin talven tuloon saakka ja ehkä sen ylikin.

”Liikekannallepano ei ratkaise Venäjän laatuongelmaa, ja poliittiset tavoitteet eivät vastaa sotilaallista todellisuutta. Venäjän joukkojen rivit ovat ohuet ja levittäytyneet valtavalle alueelle, joka on jopa tuhat kilometriä pitkä”, Kofman sanoo.

Jos mobilisaatio jotain saa aikaan, niin se pitkittää sodan lopputulosta. ”Miesylivoima ei ole sodan lopputulosta ennalta määräävä tekijä, mutta on sillä merkitystä”, Kofman sanoo.

Venäläismiehiä värväystoimistossa Rostovin alueella sijaitsevassa Bataiskissa 26. syyskuuta. Kuva:  Sergei Pivovarov / Reuters

Nyt Ukrainalla on suuri etu puolellaan. Tämäkin on kiistämätön tosiasia – ei ainoastaan maantieteellinen, vaan jopa puhtaan geometrinen.

Ukrainan asevoimat ovat puolikaaren muotoisen rintamalinjan sisäpuolella, ja ne voivat liikkua suoraan vaikkapa Harkovasta Hersonin rajoille, usein hyviä teitä pitkin. Matkaa kertyy siinäkin satoja kilometrejä.

Mutta Venäjälle sama etäisyys on vähintään kaksin-, jopa kolminkertaisen matkan takana, kun sen pitää kiertää kaukaa rintamalinjojen takaa pikkuteiden kautta.

Hersonin huoltokuljetuksissa saattaa kestää jopa viikon verran, Kofman sanoo. Ja liikkumisesta tulee yhä vaikeampaa sitä mukaa kun Ukraina etenee.

On mahdollista, että Ukraina etenisi liian pitkälle liian ohuilla joukoilla, jolloin Venäjä voisi yrittää vastahyökkäyksiä. Mutta Kofmanin mukaan Ukrainalla ei ole halua eikä paljon syytäkään hillitä etenemistään.

”Ukraina jatkaa todennäköisesti niin pitkälle kuin pystyy”, Kofman sanoo.

Ukraina käy nyt vastahyökkäystä kahdella rintamalla, ja se on käyttänyt tätä älykkäästi hyödykseen. Kun Venäjä joutuu puolustautumaan hyökkäykseltä yhtäällä, se heikentää rivejä toisaalla.

Ukrainan vastahyökkäys Harkovan alueella syyskuussa yllätti kaikki. Moni oli sitä mieltä, että sitä edeltänyt vastahyökkäys Hersonissa Etelä-Ukrainassa oli hämäystä.

”Ei tietenkään se ollut hämäystä. Taisteluhan jatkuu edelleen”, Kofman sanoo.

Vastahyökkäys Hersonissa on aiheuttanut raskaita tappioita. Jossain taisteluissa pikkukylistä on kuollut satoja sotilaita, sanomalehti The New York Times kirjoitti viime viikolla. Ei sellaista pelkän hämäyksen vuoksi tehdä.

Viime päivinä vastahyökkäys Hersonissa on edistynyt pikkukaupunki kerrallaan.

Kofman sanoo, että Hersonissa Ukraina ei ehkä ole ensisijaisesti pyrkinyt suuriin läpimurtoihin. Siihen tarvitsisi vielä enemmän joukkoja, ja senkin jälkeen odottaa vaikea ja verinen kaupunkitaistelu Hersonissa.

”Ukraina yrittää edetä niin, että tappiot eivät muodostu liian koviksi. Tasapainon pitää löytyä näiden väliltä.”

Ukrainan lippu oli kiinnitetty katukylttiin vapautetussa Vysokopillyan taajamassa Hersonin alueella 27. syyskuuta. Kuva:  Genja Savilov / AFP

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Venäjä on vaikeuksissa myös Hersonissa – niin pahoissa, että sotilaalliselta kannalta kannattaisi ehkä vetäytyä, Kofman sanoo.

Mutta se ei sovi poliittisiin tavoitteisiin, eli viime kädessä presidentti Putinille.

Viime viikko muutti tilanteen lopullisesti, kun Putin julisti Hersonin ja neljän muun Ukrainan maakunnan olevan ”ikuisesti” osa Venäjää. Se on tietysti hölynpölyä, sillä Herson kuuluu valekansanäänestyksistä ja julistuksista huolimatta Ukrainalle.

Julistuksella Putin kuitenkin määritteli sodan jatkon. Venäjä ei voi enää luopua Hersonin puolustamisesta, koska se mukamas kuuluu Venäjälle. Sama koskee muitakin ”liitettyjä” maakuntia eli Zaporižžjaa, Luhanskia ja Donetskia.

Nyt Venäjä siirtyy yhä pidemmän aikaiseen suunnitelmaan, ja se voi säteillä kauas Ukrainasta. ”Nord Stream 1:n ja 2:n vuodot olivat ehkä esimakua tulevasta”, Kofman sanoo.

Yhä kauemmas tosiasioiden jämerästä pohjasta ajaudutaan, kun aletaan puhua ydinaseista. Puheessaan Putin uhkasi jälleen epäsuorasti ydinaseiden käytöllä.

Kofmanin mukaan riski ydinaseiden käyttöön on nyt ehkä hieman pienempi kuin ennen liikekannallepanon määräämistä.

”Venäjällä oli kolme vaihtoehtoa: vetäytyminen, liikekannallepano tai eskalaatio. Tietenkään nämä eivät sulje toisiaan pois. Mutta Venäjä valitsi tässä vaiheessa liikekannalle­panon.”

Venäjä on historian aikana hävinnyt monta sotaa. Mutta vielä kertaakaan se ei ole kadonnut mihinkään, Kofman muistuttaa.

”Te suomalaisethan sen tiedätte.”

Ukrainan suurin vaara on liittolaisten väsyminen, Kofman sanoo. Ukraina on riippuvainen Euroopan ja Yhdysvaltain ammusavusta. Ukrainan omat voimat eivät riitä, jos sotaväsymys alkaa syödä sodan rahoitusta Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Kofman varoittaa suoraviivaisista analyyseistä.

”Ukraina on voitolla, mutta se ei tarkoita, että voitto olisi varma. Suomellakin meni hyvin talvisodassa joulukuussa 1939.”

Lue lisää: Ukrainan vastahyökkäys käy uusilla kierroksilla

Lue lisää: Fjodor pakenee koti­maastaan jo toistamiseen: ”En halua uhrata itseäni järjestelmän muuttamiseksi”

Lue lisää: Venäjän ongelma ei ole Putin, kirjoittaa oppositio­johtaja Aleksei Navalnyi Washington Postissa

Oikaisu 3. lokakuuta 2022 kello 17.30: Kartassa oikaistu Myroljubivkan kylän sijainti.