Tietystä kulmasta näkee, kuinka musta palkki Finlandia-talon julkisivussa yhdistyy ovelasti Kansallismuseon torniin. Kyseessä saattaa olla näyte Alvar Aallon luovuudesta.
Finlandia-talon sivussa oleva palkki saattaa olla Alvar Aallon arkkitehtuurillinen taidonnäyte. Kuva: Kauko Niemi
Anette Partonen HS
Linnunlaulun näköalapaikalta voi huomata arkkitehtuurillisen yksityiskohdan, jota helsinkiläinen Kauko Niemi luonnehtii leikkisästi ”Alvarin arvoitukseksi”.
Finlandia-talon seinässä on musta palkki, joka kulkee täydellisessä linjassa Kansallismuseon tornin sivun kanssa.
”Kuvasin rakennuksen muutama vuosi sitten ja jaoin sen Facebookissa. Kukaan ei kommentoinut tietävänsä, mistä on kyse”, Niemi kertoo.
Perjantaina 3. helmikuuta liputettiin Alvar ja Aino Aallon sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivän kunniaksi. Juhlapäivä innosti Niemeä jakamaan kuvan havainnostaan uudelleen Facebookin Helsinki kuvissa -ryhmään.
Halukkaat voivat käydä tekemässä saman huomion Linnunlaulun kallioniemeltä. Niemi on napannut kuvansa Sinisen huvilan pihalla seisovan kaksihaaraisen koivun välistä.
”Ei sitä kovin moni ole ajatellut, kun katsoo vain Finlandia-taloa. Toisaalta jos tulee Mannerheimintieltä päin, saattaa ihmetellä, miksi tuossa on tuollainen musta rantu”, Niemi pohtii.
Valkoista marmoripintaa halkova musta palkki jättää katsojan omien johtopäätöstensä varaan.
Arkkitehtuurimuseon tutkimuspäällikkö Petteri Kummala kertoo, että kyseessä on eräänlainen urbaani legenda.
”Se voi pitää paikkansa, tai olla todella onnekasta sattumaa.”
Toisaalta Aallon alkuperäisen keskustasuunnitelman mukaan Linnunlaulun alue olisi tasoitettu ja päälle olisi rakennettu liikenneväyliä. Se suunnitelma oli kuitenkin jo kariutunut Finlandia-talon suunnitteluvaiheessa, Kummala kertoo.
Tältä Finlandia-talon sivussa oleva palkki näyttää toisesta suunnasta kuvattuna. Kuva: Kauko Niemi
Palkilla itsessään ei ole hänen mukaansa mitään funktiota. Sen sijoitusta ei voi perustella esimerkiksi sillä, että rakentamiseen olisi tarvittu juuri sen väristä materiaalia.
Kummalan mielestä on kiinnostavaa, että palkki yhdistyy Kansallismuseon torniin kaikista hienoimmalta paikalta, josta Finlandia-talon ja Töölönlahden maisema avautuu.
Jos mustan palkin sijoitus todella on tietoisesti asemoitu, Aalto on voinut halunnut merkitä siten Töölönlahden kauneimman näköalapaikan.
”Ajatuksena se on hirveän viehättävä”, Kummala toteaa.
